OwlTail

Cover image of Biohakkerin podcast

Biohakkerin podcast

Biohakkerin käsikirja

Popular episodes

All episodes

Read more

Biohakkerin käsikirja

Vladimir Heiskanen ja lähi-infrapunavalo (Biohakkerit Live Show)

Podcast cover
Read more

Biohakkerit Live Show on uusi verkkolähetys ja podcast, joka haastattelee optimaalisesta hyvinvoinnista ja terveydestä kiinnostuneita ihmisiä ja asiantuntijoita. Haastattelijoina Biohakkerin käsikirjan kirjoittajat Teemu Arina, Olli Sovijärvi ja Jaakko Halmetoja.

Lähetys tuotetaan aina livenä ja sitä voi seurata Biohakkerin käsikirjan Facebook-sivun ja Youtube-kanavan kautta.

Tämän viikon vieraana on terveysbloggari Vladimir Heiskanen ja aiheena lähi-infrapunavalo ja sen terveysvaikutukset. Hän laatinut yli 3200+ tutkimusartikkelia sisältävän tietokannan aiheesta, joka löytyy tästä.

Vladimir Heiskanen on hammaslääketieteen opiskelija Helsingin yliopistosta, joka pitää suosittua Valtsun terveysblogia. Blogi sai alkunsa vuonna 2010 ja on vuosien varrella kehittynyt ruokavaliokeskeisistä nettikirjoituksista syvälle tieteeseen pureutuviin katsauksiin erinäisistä aiheista ja ilmiöistä. Jokaisen uuden blogipostauksen takana on kuukausien taustatyö sekä satoja viittauksia tieteellisiin artikkeleihin. Blogi on saanut paljon näkyvyyttä niin Suomessa kuin ulkomailla ja Vladimirin kirjoituksia onkin julkaistu muun muassa Matt Stonen 180DegreeHealth -blogissa sekä Paul Jaminetin Perfect Health Diet -blogissa. Suomessa Vladimir on julkaissut muun muassa Erikoislääkärilehdessä ja yhden kirjoituksen Lihastohtorin kanssa.

Katso nauhoitus alla:

Jakson muistiinpanot:

Viikon tutkimus

Tian, F., Hase, S. N., Gonzalez‐Lima, F., & Liu, H. (2016). Transcranial laser stimulation improves human cerebral oxygenation. Lasers in Surgery and Medicine, 48(4), 343–349. http://doi.org/10.1002/lsm.22471

Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, vaikuttaako transkraniaalinen laserstimulaatio isoaivojen verenkiertoon (eli hemodynaamiseen tilaan) kolmen hemoglobiiniin (happea sitova proteiini) liittyvän muuttujan avulla; oksyhemoglobiinin (hemoglobiinin happea sitova muoto), deoksihemoglobiinin määrä sekä hemoglobiinin kokonaiskonsentraatio.

Metodit

Kaksi tutkimuskertaa, joissa molemmissa 9 tervettä koehenkilöä (osittain samoja molemmilla kerroilla). Tutkimuksen kokonaiskesto oli 17 minuuttia, jossa 1064 nm laserstimulaatiota annettiin suoraan otsaan 10×55 sekunnin sykleissä. Lopuksi hemoglobiinipitoisuudet mitattiin 6 minuutin ajan ilman stimulaatiota (ns. palautuminen.)

Tulokset

Molemmilla tutkimuskerroilla laserstimulaatio nosti molemmissa aivopuoliskoissa oksihemoglobiinin pitoisuutta ja laski deoksihemoglobiinin pitoisuutta verrattuna lähtötasoon. Muutokset säilyivät myös 6 minuutin palautusjakson aikana. (Tutkimuksessa verrattiin palautumisaikaa transkraniaalistimulaatioon, jossa muutokset säilyivät vain minuutin ajan)

Koska hemoglobiinin kokonaiskonsentraatio pysyi vakiona, muutos indikoi kasvanutta hapenkulutusta etuotsalohkossa stimulaation aikana. Tämä saattaa johtua stimulaation aiheuttamasta mitokondrioiden lisääntyneestä hapenkulutuksesta sytokromi-c oksidaasin aktivaation seurauksena.

Tutkimuksessa viitattiin myös aikaisempiin ihmisellä toteutettuihin tutkimuksiin, joissa neuroniaktivaation on todettu johtaneen lisääntyneeseen deoksihemoglobiinin pitoisuuteen. Tämäkin osoittaa yhteyttä paikallisen hapentarpeen/kulutuksen ja näiden verenkiertoon vaikuttavien muutosten välillä.

Viikon tarjous

Lähde: Biohakkerin käsikirja.

Mar 15 2018

1hr 13mins

Play

#24 Työn biohakkerointi -webinaari

Podcast cover
Read more

Biohakkerin käsikirja järjesti webinaarin aiheesta työn biohakkerointi: mitkä voisivat olla ne keinot, joilla työteho voitaisiin viedä uudelle tasolle elämänlaadun, tuottavuuden ja työhyvinvoinnin siitä kärsimättä?

Päivittäisestä työstä nauttimisella tai sen inhoamisella on keskeinen merkitys ihmisen hyvinvoinnin kannalta. Työstä nauttiminen on yhteydessä selvästi parempaan terveydentilaan. Moni tekee jatkuvan paineen alla työtä, joka ottaa enemmän kuin antaa. Lisäksi nykyajan pääosin istuen tehtävä päätetyö ei ole pitkän päälle hyväksi terveydelle. Mitkä ovat n keinot, joilla työstä voi nauttia menettämättä henkistä tai fyysistä terveyttään?

Webinaarissa käsiteltäviä aiheita mm.:

  • Työn merkityksellisyys
  • Verensokerin säätely
  • Pätkäpaasto ja ketoosi
  • Verenpaineen säätely
  • Muistin toiminta
  • Työergonomia ja metodit parempaan työhön
  • Työympäristön mittaaminen ja teknologiset ratkaisut

Studiossa lääkäri Olli Sovijärvi, teknologia-asiantuntija Teemu Arina ja ravintoasiantuntija Jaakko Halmetoja.


Jaksossa esitellyt välineet sekä niihin liittyvät tarjoukset löydät täältä. Kannattaa tsekata, nimittäin kyseessä on aivan ainutlaatuinen kokonaisuus työhyvinvointia lisääviä ratkaisuja.

Lähde: Biohakkerin käsikirja.

Feb 09 2017

1hr 47mins

Play

#23 psykologi Hanna Markuksela – Haitallinen perfektionismi

Podcast cover
Read more

Biohakkerin podcastin haastattelussa psykologi Hanna Markuksela. Milloin perfektionismi kannattaa ja milloin ei? Haastattelijana Biohakkerin käsikirjan teknologia-asiantuntija Teemu Arina.


Jakson muistiinpanot:

  • Perfektionismi on suomalaisten kansallinen tunnelukko: “kärsi kärsi kirkkaamman kruunun saat”. Kulttuurimme korostaa työn tekemisen merkityksellisyyttä.
  • Tilastojen valossa naisille täydellisyyteen pyrkiminen on vielä tärkeämpää kuin miehille.
  • Perfektionismia on sekä haitallista että hyödyllistä. Haitallisesta perfektionismista kärsivä ei osaa suunnata voimavarojaan oikein. Hänen on hankala erottaa olennaista ja epäolennaista toisistaan. Asioiden viilaaminen vie paljon aikaa –  “mä en voi tehdä tätä jos ei tule täydellistä”.
  • Hyödyllistä perfektionismi on silloin, kun asiat tehdään ja viimeistellään hyvin, mikä johtaa hyviin tuloksiin ja menestykseen.
  • Ihminen ei pääse täyteen potentiaaliin, mikäli ei käytä voimiaan oikein. Myös työn tuloksista nauttiminen on tärkeää.
  • Olennaista on omien tunnelukkojen käsittely: jos vaativuuden tunnelukko nousee, voi miettiä, meneekö oma tekeminen överiksi. Jos aika ei vaan riitä ja tuhat rautaa on tulessa. Kognitiivinen psykoterapia ratkoo tunnelukkoja.
  • Vireystilan itsesäätely on tärkeää. Palautumista on tultava riittävästi joka päivä. Palautumisella tarkoitetaan tässä yhteydessä vireystason laskemista. Kuinka voisit tehdä asioita rennommin, itseäsi säästämällä?
  • Omaa vireystilaa ja stressitasoa saa laskemaan esimerkiksi tauolla musiikkia kuuntelemalla, lattialla makaamalla, hengitysharjotuksia tekemällä vaikka lempisarjaa telkkarista katsomalla. Mikä toimii itselle?
  • Olennaista on oppia jäsentämään ja priorisoimaan omia työtehtäviä. Myös epätäydellisten ja keskeneräisten asioiden sietokyky on tärkeää. Sekä myönteiset ajatusmallit – älä käytä aikaa murehtimiseen.
  • Tasainen verensokeri helpottaa kehon pysymistä tasapainossa. Rauhallinen hengitys viestittää keskushermostolle, että vireystilaa voi laskea.
  • Myönteinen perfektionismi: epäonnistuminen on osa oppimista. Tekemällä oppii ja pääsee parempiin tuloksiin. Ei siis löysäilyä ja alisuoriutumista, vaan tosissaan yrittämistä ja epäonnistumista.
  • Nauraminen vapauttaa kehoa!
  • Työyhteisössä on tärkeää kannustaa muita. Ja kehottaa keskittymään olennaiseen.


Kolme juttua, mistä kannattaa lähteä liikkeelle:

1. Irtaudu omasta ympäristöstä aina välillä. Matkustele.
2. Ympäröi itsesi ihmisillä, joiden kanssa on hyvä olla.
3. Muista syödä säännöllisesti. Ja hengitä.

Kirjasuositukset:

Kimmo Takanen: Tunne lukkosi
Jeffrey E. Young: Skeematerapia

Linkit:

StressBusters Facebookissa
Tunnelukkosi.fi

Lähde: Biohakkerin käsikirja.

Mar 04 2016

46mins

Play

#20 personal trainer Jaakko Savolahti – Liikkumisen biohakkerointi

Podcast cover
Read more

Biohakkereiden haastattelussa on sertifioitu personal trainer ja hyvinvointivalmetaja Jaakko Savolahti. Savolahti on perustanut aikanaan Olli Sovijärven kanssa Helsinkipaleo-podcastin. Hän tuntee luonnollisen liikkumisen ja terveyttä tukevan ravinnon salat. Alkuperäiseltä koulutukseltaan Savolahti on tekniikan lisensiaatti.

Haastattelijana teknologia-asiantuntija Teemu Arina sekä lääkäri Olli Sovijärvi.

Jos et vielä tilaa Biohakkerin podcastia musiikkisoittimeesi, puhelimeesi tai autostereoihisi, voit tilata sen Applen iTunesista. Jos pidit jaksosta, anna meille arvio (review) iTunesissa. Tulevissa lähetyksessä luetut arviot palkitaan.

Jakson muistiinpanot:

  • Ihmisen terveyttä tukeva ruokavalio sisältää alkuperäistä ja prosessoimatonta ruokaa, joka sisältää paljon ravinteita ja mahdollisimman vähän meille haitallisia aineita.
  • Paleo-ajattelussa yhdistyvät terveyttä tukeva ruokavalio, luonnollinen liikkuminen, voimaharjoittelu, arjen aktiivisuus sekä riittävä lepo.
  • Harjoittele liikkumaan kokonaisvaltaisesti js monipuolisesti arjen tilanteissa. Esimerkiski kiipeily-, ryömimis-, juoksu- ja uimataidoista on hyötyä arjen vaaratilanteissa, esimerkiksi liukkaalla kadulla kävellessä.
  • Lihasvoimat ja tasapaino pitävät ihmisen pystyssä. Mitä vahvempia olemme, sitä vaikeampi meidät on saada rikki.
  • Ihminen on luonnostaan laiska ylensyöjä.
  • Ennen kun kannattaa testata suorituskykyä ja lajitaitoja, kannattaa mitata liikkuvuutta. Alkutestaus on tärkeää, jotta tietää miten edetä treeneissä ja pystyy välttymään loukkaantumisilta.
  • Hengitys on tärkeä osa treenaamista. Hengitys on väline, jolla voi vaikuttaa autonomiseen hermostoon. Tietoisesti ja pitkästi ulos hengittäminen rauhoittaa.
  • Kotiin tarvittavat välineet monipuoliseen treenaamiseen: kahvakuulat, vastuskuminauhat ja leuanvetotanko.

Jaakon kolme vinkkiä parempaan päivitettyyn elämään:

  1. Syö oikeaa ja laadukasta ruokaa, riittävästi.
  2. Nuku riittävästi ja herää virkeänä.
  3. Liiku aktiivisesti arjessa, istu mahdollisimman vähän.

Linkit:

Lähde: Biohakkerin käsikirja.

Jul 01 2015

1hr 13mins

Play

#19 kiropraktikko Kristian Ekström – Stressin biohakkerointi

Podcast cover
Read more

Biohakkereiden haastattelussa on yrittäjä, hyvinvointivalmentaja ja kiropraktikko Kristian Ekström.

Keskutelun aiheena on kipujen ja stressin hallinta. Voiko itseään mittaamalla kehittää itsestään paremman ihmisen?

Haastattelijana teknologia-asiantuntija Teemu Arina sekä lääkäri Olli Sovijärvi.

Jos et vielä tilaa Biohakkerin podcastia musiikkisoittimeesi, puhelimeesi tai autostereoihisi, voit tilata sen Applen iTunesista. Jos pidit jaksosta, anna meille arvio (review) iTunesissa. Tulevissa lähetyksessä luetut arviot palkitaan.

Jakson muistiinpanot:.

  • “Jos sinulla ei ole aikaa syödä, liikkua, ajatella ja levätä hyvin, on sinulla oltava aikaa sairastaa myöhemmin.”
  • Stressi voi olla henkistä tai fyysistä. Se on kehon jokin ulkoinen tai sisäinen vaatimus, joka voi liiallisena ja pitkäaikaisena altistaa sairauksille ja vammoille.
  • Stressi on kumulatiivista eli kehittyy ajan myötä. Se voi liittyä yli treenaamiseen tai vaikka vääränlaiseen ruokavalioon. Esimerkiksi kova liikunta lisää stressiä, ei helpota sitä.
  • Parhaimmillaan stressi auttaa elämässä eteenpäin ja tekee elämästä tuottoisaa. Stressi myös kertoo, kun on aika hiljentää vauhtia. Tärkeää on huolehtia, että lepoa ja taukoja on riittävästi.
  • Stressiherkkyys vaihtelee eri ihmisillä – geenit ja aikaisemmat kokemukset vaikuttavat. Myös stressiin voi addiktoitua.
  • Opi tunnistamaan stressin oireet omalla kohdallasi, jotta voit puuttua niihin ajoissa. Yleisiä oireita ovat esimerkiksi muistin pätkiminen, ärtyneisyys, aistien herkistyminen, unen häiriintyminen, tavaroiden hukkaaminen sekä erilaiset niska- ja hartiaseudun sekä selän kivut.
  • Kipu syntyy aivoissa. Kroonisessa kiputilassa aivot saattavat regoida kokemaansa uhkaan kivulla, vaikka kudokset olisivat jo parantuneet.
  • Kokeilemalla löydät parhaat keinot hallita stressiä omalla kohdallasi.
  • Rutiinit, jotka auttavat stressin hallinnassa: säännöllinen uni, säännölliset ruoka-ajat, luonnossa liikkuminen, sosiaaliset suhteet.
  • Psykoterapia on hyvä apu itsensä kehittämiseen. Väline, jonka avulla voit mm. päästä uudelle tasolle, purkaa stressiä ja tunnetiloja sekä löytää kivun syyt.
  • Kristian Ekströmin kirja: Simply Well

    Kristianin kolme vinkkiä parempaan päivitettyyn elämään:
  1. Hyvät ja läheiset ihmissuhteet ovat tärkeä voimavara.
  2. Uni ja lepo.
  3. Leppoisa oman tyylinen tekeminen esimerksi ravinnnon ja liikunnan suhteen. Älä ole niin rankka ja ankara itselle. Armollisuus.

Linkit:

Kristian Ekström
Helsinki Kiropraktiikka

Lähde: Biohakkerin käsikirja.

Jun 26 2015

1hr 6mins

Play

#18 valmentaja Kaisa Jaakkola – Stressi, työ ja perhe

Podcast cover
Read more

Biohakkereiden haastattelussa on ravinto- ja hyvinvointivalmentaja Kaisa Jaakkola. Kaisa on hyvinvointivalmennukseen erikoistuneen Optimal Performance Oy:n toinen perustaja, ravintovalmentaja, best seller -tietokirjailija ja pienen Julius-pojan äiti.

Keskutelun aiheena on stressin hallinta ja hormonitasapaino. Voiko itseään mittaamalla kehittää itsestään paremman ihmisen?

Haastattelijana teknologia-asiantuntija Teemu Arina sekä lääkäri Olli Sovijärvi.

Jos et vielä tilaa Biohakkerin podcastia musiikkisoittimeesi, puhelimeesi tai autostereoihisi, voit tilata sen Applen iTunesista. Jos pidit jaksosta, anna meille arvio (review) iTunesissa. Tulevissa lähetyksessä luetut arviot palkitaan.

Jakson muistiinpanot:.

  • Hyvinvointiin vaikuttavat esimerkiksi ihmissuhteet, elämäntavat, ympäristö ja omat ajatukset – ei pelkästään ravinto ja lisäravinteet.
  • Olennaista stressin hallinnassa: unen laatu ja määrä, puhtaista ja aidoista raaka-aineista valmistettu ruoka sekä säännöllinen ruokarytmi.
  • Hormonitasapainon järkähtelyn taustalla on usein pitkäaikainen stressi. Myös innostus voi polttaa ihmisen loppuun.
  • Kun stressi jatkuu, kortisolin erittyminen kehossa jatkuu. Stressi voi jäädä kehoon päälle, vaikka stressin aiheet olisivat jo helpottaneet. Palautumiselle on annettava aikaa.
  • Pitkäaikainen stressi laskee mm. miesten testosteroinitasoja ja vähentää seksuaalisia haluja. Naisilla stressin myötä kuukautiskierto voi muuttua epäsäännölliseksi ja raskaaksi tuleminen voi vaikeutua.
  • Vinkki: Elämäntavat ja ravinto kannattaa laittaa kuntoon jo ennen, kun nainen haluaa tulla raskaaksi. Näin voi parantaa mm. hedelmällisyyttä, helpottaa raskausaikaa sekä antaa parhaat rakennusaineet syntyvälle lapselle.
  • Kaisa Jaakkolan kirja: Reipas rakas raskaus -kirja (2015) 
  • Ravintolisät, jotka auttavat jaksamaan ja pitämään yllä fokusta stressaavassa tilanteessa: asetyyli-L-karnitiini, omega 3 -rasvahapot (erityisesti DHA), laadukas B-vitamiini, monivitamiini, magnesium glysinaatti. Katso myös Biohakkerin ravintopaketit
  • Kaisa Jaakkolan kirjoitus: Magnesium ja sen tarpeen testaaminen (2013)

  • Matkalle mukaan vatsan hyvinvoinnin edistämiseen laadukkaat probiootit sekä immuniteetin tukemiseen L-glutamiini.
  • Stressin hallintaan ja mittaamiseen sopivia apuvälineitä:
    • Firstbeat – hyvinvointianalyysi
    • Omegawave – sykevariaation mittaus
    • CheckMyLevel – hermoston mittaus
    • Beddit – unen ja palautumisen mittaus
  • Stressin hallinnassa itsen ja oman kehon kuuntelun harjoittelu on erittäin tärkeää. Mielen ja kehon yhteys. Mitä minä haluan? Mikä tuntuu oikealta? Tuntuuko oma tekeminen virtaamiselta vai ei?

Kaisan kolme vinkkiä parempaan päivitettyyn elämään:


  1. Ota liikunta elämäntavaksi
  2. Kuuntele itseäsi ja omia tunteitasi
  3. Tunnista, millainen ravinto tukee hyvinvointiasi ja tee valintasi sen perusteella

Linkkejät:

Kaisa Jaakkola

Optimal Performance


Optimal Performance Center, Helsinki

Lähde: Biohakkerin käsikirja.

Jun 10 2015

1hr 17mins

Play

#17 hypnoterapeutti Markus Sundblom – Oletko suggestioherkkä?

Podcast cover
Read more

Biohakkereiden haastattelussa hypnoterapeutti Markus Sundblom, joka työskentelee Eiran sairaalassa. Markus on väitellyt neurokemiasta itsensä lääketieteen tohtoriksi. Keskutelun aiheena suggestioherkkyys, joka sopii hyvin biohakkeroinnin teemoihin. Voiko itseään mittaamalla kehittää itsestään paremman ihmisen?

Haastattelijana teknologia-asiantuntija Teemu Arina.

Jos et vielä tilaa Biohakkerin podcastia musiikkisoittimeesi, puhelimeesi tai autostereoihisi, voit tilata sen Applen iTunesista. Jos pidit jaksosta, anna meille arvio (review) iTunesissa. Tulevissa lähetyksessä luetut arviot palkitaan.

Jakson muistiinpanot:

  • Suggestioherkkyys on taipumusta suggestioille ja vaipua eräänlaiseen hypnoottiseen tilaan.
  • Suggestioherkkyyden määrittämistä nosti esiin mm. Claes Cedercreutz, Haminassa vaikuttanut arvostettu kirurgi, kirjailija, taikuri ja hypnoosilääkäri. Biografia kirjana.
  • Suggetioherkällä on taipumusta uppoutua syvällisesti erilaisiin kokemuksiin. Klassinen esimerkki on “highway hypnosis”, jolloin ajaessaan maantiellä uppoutuu ajokokemuksen aikana omiin ajatuksiinsa.
  • Suggestioherkkyys on verraten yleistä: väestöstä 15-20 % on erittäin suggestioherkkiä, n. 60 % on jokseenkin suggestioherkkiä ja loput 15-20 % eivät juurikaan ole alttiita suggestioille.
  • Criss Angel on esimerkki amerikkalaisista taikureista, jotka ovat tehneet hypnoosista TV-viihdettä joissa narutetaan tavallisia kadulla kulkijoita. Joissakin maissa kuten Israelissa tämä on laitointa, koska se voi johtaa vaaratilanteisiin.
  • Kaikki kommunikaatiotilanteet ovat enemmän tai vähemmän suggestiota. Hyvät myyjät ovat hyvä esimerkki tästä.
  • Suggestioherkkyyttä voi harjoitella esimerkiksi meditaation avulla.
  • Eli meditaatiotyyleillä voi vaikuttaa fyysisiin muutoksiin aivoissa. Eri meditaation tyylimuodot voivat vaikuttaa aivoihin eri tavoin, mutta tutkimus on vielä tämän suhteen alussa.
  • Suggestioherkkyys ei ole välttämättä negatiivinen asia: esimerkiksi suggestioherkät kykenevät paremmin kivunsäätelyyn. Tällä voi olla konkreettisia fysiologisia vaikutuksia, joista voi olla käytännön hyötyä.
  • Suggestioherkkyys toimii myös toiseen suuntaan: ravintotietoinen suggestioherkkä ihminen voi esimerkiksi samaistua vahvasti siihen, kuinka valkoinen sokeri vaurioittaa kehoa ja sitä kautta vahvistaa itselleen kokemusta sokerin negatiivisista vaikutuksista.
  • Stressillä ja mielikuvilla on voimakas vaikutus kehoon autonomisen hermoston kautta. Vatsa voi reagoida stressiin ja taustalla voi olla suggestioherkkyyttä joka buustaa negatiivisia vaikutuksia entisestään.
  • Kokemus flow-tilasta liittyy myös suggestioherkkyyteen. Tästä syystä monet taiteilijat, urheilijat, johtajat ym. ovat suggestioherkkiä.
  • Kirjasuositus, Mihaly Csikszentmihalyi: Flow: The Psychology of Happiness: The Classic Work on How to Achieve Happiness.
  • Biofeedback (feedback loopit, positive expetations yms.) mekanismeista on apua erityisesti suggestioherkille ihmisille.
  • Hypnoosia voidaan käyttää mm. stressin ja fobioiden hoitoon, mutta lisäksi myös edistää positiivisia asioita kuten mentaalista harjoittelua esimerkiksi esiintymisvarmuutta.
  • Hypnoosi ei paranna ketään, vaan potilas parantaa itsensä. Kaikki transsi on itse luotua. Terapeutti on vain luotsi tiettyyn tilaan pääsemiselle.
  • Hypnoosin käsitteen toi lääketieteeseen Franz Mesmer, josta tulee myös mesmerismin käsite. Eksorsisti ja Isä Johann Joseph Gassner edelsi Mesmeriä.
  • Katso kiinnostava video – Vim Hof, the Iceman altistaa ittensä äärimmäiselle kylmyydelle (TED puhe).
  • Uskonnollisissa traditioissa saatetaan hyödyntää hypnoottisia tekniikoita (esim. kielillä puhuminen), joissa on suggestiivisia elementtejä. Samaan aikaan kuitenkin ollaan haluttomia hyväksymään, että tähän liittyy hypnoottisia elementtejä.
  • Placebo eli lumevaikutus on hyvä esimerkki suggestioherkkyydestä ja siitä voi olla hyötyä potilaiden hoidossa. Esimerkki – Tutkimus: Lumeleikkaus parantaa polvivaivat kuten oikea leikkauskin.
  • Irving Kirsch toi esiin mielialalääkkeiden placebo-vaikutuksen. Sarja videoita aiheesta – Treating Depression: Is there a placebo effect?
  • Katso myös Susanna Mäkisen haastattelu EMDR-tekniikasta biohakkerin podcastin jaksossa #13
  • Aiheesta lisää: Tieteellinen hypnoosi ryKirjallisuutta aiheesta (mm. Hypnoosi ja suggestio lääketieteessä ja psykolgiassa)
  • Katso myös Hannu Lauerman henkilökuva Suomen kuvalehdessä.
  • Kirjasuosituksia Milton H. Ericksonilta, jonka tekniikat ovat päätyneet mm. NLP:n pohjalle: My Voice Will Go with You: Teaching Tales of Milton H. Erickson: Teaching Tales of Milton H. Erikson ja The Wisdom of Milton H. Erickson: Complete Volume.

Biohakkerin käsikirja on käsitellyt “Mieli”-kirjassa erilaisia menetelmiä, joilla on mahdollista vaikuttaa mielen toimintaan.

Markuksen kolme vinkkiä parempaan päivitettyyn elämään:

  1. Pysähdy ja tunnista menneisyyden mukana tulleet mallit, joita et enää välttämättä tarvitse. Mistä oireiluni on lähtöisin? Palveleeko se jotakin funktiota elämässäni tänään? Luovu niistä malleista, joita et enää tarvitse.
  2. Ole rehellinen itsellesi siitä, mitä työkaluja tarvitset elämääsi tänään. Mistä välineistä voisi olla apua? Markus nostaa esimerkiksi laadukkaan ravinnon merkityksen henkiselle ja fyysiselle hyvinvoinnille.
  3. Mikä on elämän merkitys? Pohdi elämän mielekkyyttä ja pohdi mikä tuo merkitystä omaan elämääsi.

Lähde: Biohakkerin käsikirja.

Mar 15 2015

1hr 21mins

Play

#16 yritysvalmentaja Henkka Hyppönen: pelon biohakkerointi

Podcast cover
Read more

Biohakkereiden haastattelussa yritysvalmentaja Henkka Hyppönen ja aiheena pelon biohakkerointi. Haastattelijana teknologia-asiantuntija Teemu Arina, ravintoasiantuntija Jaakko Halmetoja ja lääkäri Olli Sovijärvi.

Jos pidit jaksosta, anna meille arvio (review) iTunesissa. Tulevissa lähetyksessä luetut arviot palkitaan.

Jakson muistiinpanot:

  • Henkka Hyppösen uusi kirja: Pelon hinta (2014)
  • Aivotutkija Gregory Berns kirjoittanut kirjan Iconoclast: What Neuroscience Reveals About How To Think Differently
  • Teemun mainitsema Tokaimuran ydinturma, joka tapahtui vuonna 1999
  • Mustista joutsenista Nassim Nicholas Taleb:n kirja: The Black Swan: The Impact of the Highly Improbable
  • Stressi on komponenttina kaikissa vakavissa sairauksissa
  • Pelkoon liittyvät mekanismit pitävät meidät hengissä (kortisoli, adrenaliini, amygdala, kiertäjähermo)
  • Pelosta on hyötyä: selviytyminen, itsesuojeluvaisto, moraali (psykopaatit pelkäävät paljastumista, mutta heillä ei ole mitään moraalia)
  • Kuolemanpelko, ego: Buddha ei pelännyt kuolemaa. Buddhan opetusten ytimessä on mielen jalostaminen. Intensiivinen säännöllinen meditaatio johtaa siihen, että amygdalan harmaa massa alkaa kehittyä. Meditaatio parantaa myös havainnointikykyä.
  • Ääritilanteissa pelkoon liittyvät reaktiot nousevat esiin, joista ei välttämättä ole mitään aavistusta mitä sieltä tulee.
  • Ääritilanteessa muisti ei välttämättä toimi normaalisti, vaan asiat koodaantuvat mieleen epätarkasti.
  • Daniel Kahneman ja system 1 ja system 2 (reaktio vs. reflektio): Thinking, Fast and Slow
  • Pelko näkyy selviten äänessä, sillä kiertäjähermo vaikuttaa mm. äänihuuluun. Pidentämällä uloshengitystä saa pulssin taas oikealle vaihteluvälille, jolloin stressi laskee.
  • Vihanhallintamenetelmä: hengitys kuusi sekunttia ulospäin ja kolme sekunttia sisäänpäin.
  • Tunteiden kaksinaisteoria: Jos tulkitset tunteen innostukseksi ahdistuksen sijaan, tulokset suorituksen aikana voivat olla parempia.
  • Kylmätermogeneesillä voi harjoitella hengitystä ja reaktiota pakene-taistele vasteeseen.
  • Kortisolilla on turhaan huono maine: kortisoli mm. herättää meidät aamulla. Pitkittynyt korkea kortisoli taas on epänormaali tila. Tasainen vaihtelu on normaali tila.
  • Daniela Schiller pelosta Scientific Americanissa.
  • Grizzly Man (2005) dokumenttielokuva.
  • Stephen Borges: The Polyvagal Theory: Neurophysiological Foundatons of Emotions, Attachment, Communication, and Self-Regulation (Norton Series on Interpersonal Neurobiology)
Henkka Hyppösen kolme vinkkiä parempaan päivitettyyn elämään:
  1. Meditoi. Parantaa oppimiskykyä ja elämänlaatua. Kuuluu nykyihmisen työkalupakkiin.
  2. Nuku. Nukkumattomuus vie elämänhalun ja palautumiskyvyn.
  3. Huolehdi suolistosi terveydestä. Välittäjäaineita muodostuu merkittävästi suolistossa. Hyvät probiootit parantavat merkittävästi palautumiskykyä.

Lähde: Biohakkerin käsikirja.

Mar 12 2015

1hr 11mins

Play

#14 liikuntalääketieteen erikoislääkäri Ilkka Vuori – Liikunnan biohakkerointi

Podcast cover
Read more

Biohakkereiden haastattelussa lääketieteen kirurgian tohtori, kliinisen fysiologian ja liikuntalääketieteen erikoislääkäri, kansanterveystieteen emeritusprofessori Ilkka Vuori, jonka kanssa keskustellaan liikunnan ja terveyden välisestä yhteydestä. Ilkka Vuori on liikunnan terveysvaikutusten “grand old man” n. 400 artikkelin julkaisuluettelollaan. Haastattelijana lääkäri Olli Sovijärvi ja teknologia-asiantuntija Teemu Arina.

Jos pidit jaksosta, anna meille arvio (review) iTunesissa. Tulevissa lähetyksessä luetut arviot palkitaan.

Muistutus:

Jakson muistiinpanot:

  • Elimistön fysiologinen tuntemus suorituksen kannalta oli jo pitkällä ennen toista maailmansotaa.
  • Suoritusfysiologian tutkimus ja erilaisten treenausmenetelmien vaikutukset suorituskykyyn mukaan lukien intervalliharjoittelu tunnettiin hyvin, mutta terveysvaikutukset olivat pääosin uskomusten varassa ja havaittavissa, mutta tutkimusnäyttöä oli vielä vähän.
  • 50-60 luvulla mm. suomalaistutkijoiden voimin muutettiin käsitystä mm. siitä, miten pitkään sydäninfarktipotilaan kannattaa olla makuulla.
  • Istumisen ja liikkumattomuuden terveyshaitat ja kävelyn positiiviset terveysvaikutukset tulivat mukaan keskusteluun 80-luvun lopulla.

  • Liikuntasuositukset ovat liikuntapolitiikkaa, ja ongelmia syntyy kun väestötason suosituksia yleistetään yksilötasolle.
  • Jotta liikunnalla olisi todellista vaikuttavuutta, sen tulee olla jatkuvaa. Vanhemmilla ihmisillä tämä korostuu erityisesti.
  • Kaksi kertaa viikossa kuntosalilla käynti ei riitä, vaan sen rinnalla tulee olla muuta arjen liikuntaa.

  • Ylitseampuvat gladiaattorisuoritukset eivät ole terveellistä liikuntaa. Esimerkiksi maraton voi olla hyvä kokemus elämänsuorituksena, mutta se ei välttämättä ole terveellistä (esimerkiksi polvien ja lonkkien rasitus). Kohtuullisempien kunto-ohjelmien avulla voi saada enemmän tuloksia aikaiseksi. Intensiivisellä liikunnalla voi saada hieman lisähyötyä, mutta se on minimaalista suhteessa ajankäyttöön.
  • Liikunnan instrumentalisoinnissa asioita tuodaan hyvin vahvasti yhdysvalloista. Tästä esimerkkinä siellä vallitseva kuntosalikeskeisyys. Meillä Suomessa on kansainvälisesti fantastiset ja ainutlaatuiset mahdollisuudet luonnolliseen liikkumiseen, joten se kannattaa hyödyntää.

  • Tieto terveysvaikutuksista ei laita ihmisiä liikkumaan. Liikkumisen ytimessä pitää olla joku itselle tärkeä asia. Kaikki palaa viime kädessä tuntemukseen siitä, että liikunta on itselle hyvä juttu.

  • Elämä on liikettä. Makroliike pitää mikroliikettä yllä (aineenvaihdunta yms.). Istumisen aikana liikettä on vähän ja se täten altistaa erinäisille terveyshaitoille.

  • Istumisella on negatiivinen vaikutus koko kehoon mm. aivotoimintaan, sokeriarvojen säätelyyn, aineenvaihduntaan ja sydän- ja verisuonitautien riskiin.

  • Katso lisää: Liikkumattomuuden haittoja (Ilkka Vuoren artikkeli).
Ilkka Vuoren oma liikuntasuositus yksinkertaistuu hänen mietelauseeseensa: “pidä liikunta yksinkertaisena ja luonnollisena“:

Aamun punnitukset tehtynä samaan aikaan kertovat lahjomattomasti ravinnon ja liikunnan välisen tasapainon energian suhteen. Vuoren oma liikuntasuositus istumatyötä tekeville vanhemmille henkilöille kuten hän (70v) on tunti reipasta liikuntaa mäkisellä kuoppaisella metsäpolulla, välillä jopa suolla kävelysauvojen kanssa, jolloin yhdistetään kestävyyttä ja tasapainoa kehittävä liikunta sekä anaerobisen lihaskunnon ylläpito. Tällä on tärkeä virkeystasoa ylläpitävä vaikutus myös aivotoiminnalle. Lihaskunto pysyy yllä, kun tämän päälle tehdään reippaasti kodintöitä. Luonnollisella ja yksinkertaisella liikunnalla voi laajentaa arkeaan erittäin monipuoliseksi, jolloin sille ei tarvitse erikseen varata erityisemmin aikaa. Hyvän kunnon ja terveyden ylläpitämiseksi kuntosalit eivät ole välttämättömiä.

You’ve got to create the opportunities for effort during the day. When you get up in the morning, stretch like a cat. After you take a shower, dry off briskly; toweling your body can get your heart rate up to 120 beats per minute. Take stairs instead of an elevator. If you take an escalator, walk up it. When you answer the phone at the office, stand up. If someone needs to move a typewriter, offer to carry it. Be sure and lift something heavy once a day. Go through a whole range of motions. Gesture grandly when making a point. Pace, fidget, move vigorously. These I call “gymlessnastics.” 

– Eräs Ilkka Vuoren opettajista, NASA:n astronautteja konsultoinut Dr. Laurence E. Morehouse PEOPLE-lehdessä vuonna 1975

Mainittuja julkaisuja ja artikkeleita:

Tärinälevy ja terveysvaikutukset
Ilkka Vuoren kolme vinkkiä parempaan elämään:
  1. Tyytyväinen mieli ja tyytyväisyys elämään onnellisuuden sijaan: ystävyyssuhteet, perhesuhteet, laadukas tekeminen ja fysiologinen tasapaino työn ja ei-työn välillä.
  2. Pidä perus elintavat kunnossa ja tasapainossa. Riittää, että välttää äärilaitoja, ei tarvitse luopua paheista.
  3. Vältä tarpeettomia ja kohtuuttomia riskejä kotona, töissä ja vapaa-ajalla.

Lähde: Biohakkerin käsikirja.

Dec 29 2014

1hr 8mins

Play