OwlTail

Cover image of Sari Valto

Sari Valto

Sari Valton ohjelmassa keskustellaan ajan ilmiöistä, arjen puheenaiheista ja joskus kipeistäkin ihmiselämän ongelmista.Ohjelman vieraat tuovat keskusteluun erilaisia ja usein vastakkaisiakin näkökantoja ja maailmankuvia. Sari Valton keskustelusarjan pohjavireenä liikkuu isompi tarina siitä, millaisten arvojen keskellä elämme ja mitä pidämme oikeana.Taustatoimittaja: Petri IkonenTuottaja: Jorma Honkanen

Weekly hand curated podcast episodes for learning

Popular episodes

All episodes

The best episodes ranked using user listens.

Podcast cover

Uraäidit ovat ruuhkavuosien kuningattaria

Katkonaiset yöunet takana, taapero kiireellä päiväkotiin, puuroa rinnuksilta pyyhkien aamupalaveriin. Töissä ajatukset harhailevat lapsessa, kotiin päästyä on vaikeaa keskittyä lapseen, kun työt ovat jääneet kesken. Tätä on monen naisen elämä. Mutta se on myös tyytyväisyyttä siihen, että arjen kaaokseen onnistuu löytämään luovia ratkaisuja ja että työelämän kautta elämään saa sellaista intoa ja uuden oppimista, mitä ei kotiäitinä voisi saada.Viestinnän asiantuntija Anni Erkko huomasi lapsen saatuaan, että hänen ympärillään on paljon menestyneitä naisia, jotka keskittyvät vaativaan uraansa ja silti heillä on kotona pieniä lapsia. Miten he oikein sen tekevät? Hän päätyi haastattelemaan yhdeksää uraäitiä ja kirjoittamaan kirjan Uraäidin selviytymisopas.Maija Itkonen on yksi kirjassa tarinansa kertovista naisista. Hän on yrittäjä ja neljän lapsen äiti. Itkonen on oppinut alusta asti sukkuloimaan sujuvasti työn ja perheen välillä. Ensimmäinen lapsi oli vasta kolmen viikon ikäinen, kun Itkonen meni jo töihin. Kun yleensä lapsiperhearkea kuvataan vaikeaksi ja väsyttäväksi, niin Itkonen sanoo lasten olevan ihania ja antavan hänelle upeaa voimaa.

53mins

19 Feb 2019

Rank #1

Podcast cover

Kun luottamus työpaikoilla rapautuu

Jos työpaikalla alaiset luottavat esimieheensä ja toisiinsa, siitä seuraa paljon myönteistä: intoa, uskallusta, innovointia, työn imua. Tällaisessa työpaikassa myös esimerkiksi organisaatiomuutokset sujuvat paremmin kuin epäluottamuksen ilmapiirissä.Johtajilla on oman vuorovaikutuksensa kautta luottamuksen synnyttämisessä tärkeä rooli. Mutta entä jos johtajaksi valikoituu henkilö, jolla ei ole johtamistaitoja? Ja mitä kertoo ilmapiiristä tuoreet hoiva-alan esimerkit, joissa työntekijät eivät ole uskaltaneet tuoda epäkohtia ajoissa ilmi?Johtamisen professori Taina Savolainen Itä-Suomen yliopistosta vetää tutkimusryhmää, joka tutkii luottamussuhteita työpaikoilla. Tutkija Janne Kaltiainen Työterveyslaitokselta on väitöskirjassaan tutkinut työntekijöiden kokemuksia organisaatiomuutoksen keskellä ja luottamuksen merkitystä siinä prosessissa.

53mins

12 Feb 2019

Rank #2

Similar Podcasts

Podcast cover

Terapiaa mielipuoliselle maailmalle

Miksi ihmiset vajoavat aina uudelleen raakuuteen ja välinpitämättömyyteen, vaikka materiaaliset olosuhteet voisivat olla lähempänä niin sanottua paratiisinomaista tilaa kuin koskaan aiemmin? Näin kysyy filosofi ja psykoanalyytikko Erich Frommin ajattelua käsittelevä kirja nimeltä Terapiaa mielipuoliselle maailmalle. Sen ovat kirjoittaneet kirjailija, tutkija Mika Pekkola sekä tutkija ja filosofian yliopistonopettaja Jarno Hietalahti. Vuonna 1900 syntyneen Frommin ajatukset sairaasta yhteiskunnasta, joka sairastuttaa jäsenensä, ovat heidän mielestään kuranttia tavaraa nykypäivänäkin. Fromm kritisoi voimakkaasti kapitalismia ja sen orjuuttavaa ja eriarvoistavaa vaikutusta, mutta hän ei kuvitellut, että todellinen muutos yhteiskunnassa toteutuisi pelkästään talousjärjestelmää korjaamalla, vaan myös yksilöiden olisi tehtävä sisäisesti henkinen muutos, jossa itsekkyys vaihtuisi solidaarisuuteen. Entinen ortodoksijuutalainen oli kiinnostunut zenbuddhalaisuudesta ja meditaatiosta.Fromm liputtaa teoksissaan sen puolesta, että ihmiset saisivat elää todellisessa vapaudessa, missä heidän luovuudelleen olisi tilaa ja missä heillä olisi aitoa kunnioitusta toisiaan kohtaan. Fromm oli elämänilon, rakkauden ja myötätunnon puolestapuhuja. Hänen mukaansa ihmiskunnalla on toivoa, vaikka juuri nyt näköpiirissä olisikin vain kauhua ja julmuuksia.

53mins

22 Oct 2019

Rank #3

Podcast cover

Yhteys henkimaailmaan on Anuirmelille arkipäiväistä

Nelivuotiaana ruumiista irtautumiskokemuksia, teini-iässä ensimmäisiä selvänäköisyyden hetkiä, oman lapsen pelastuminen henkien ansiosta, transsiin vajoamista, intiaanihenkioppaan ilmestymistä, henkiparantamista… muun muassa tällaisia asioita kertoo suomentaja Anuirmeli Sallamo-Lavi kokeneensa elämänsä aikana.Hän kertoo, ettei hänestä ”missään nimessä pitänyt tulla mitään hihhulia”, koska epäluulo henkisiä asioita kohtaan oli juurrutettu häneen jo äidinmaidossa. Mutta lopulta hän sanoo kokeneensa niin outoja asioita, että hän päätti lopettaa ”torjunnan” ja ”avautua” henkimaailmalle. Sittemmin hän lähti myös opiskelemaan englantilaiseen spiritualistiseen keskukseen. Nykyään hän sanoo olevansa ”välittäjä”, joka välittää oman henkioppaansa kautta ihmisille viestejä edesmenneiltä ihmisiltä.Filosofian tohtori, teologian maisteri Tea Holm on tutkinut väitöskirjassaan suomalaista spiritualismia. Suomalaisista spiritualisteista useimmat katsovat, että spiritualismi on heille elämänkatsomus tai filosofia, ei niinkään uskonto. Henkimaailman asioista haetaan lohtua menetyksiin ja uskoa elämän jatkumiseen kuoleman jälkeen. Mielenkiintoista suomalaisessa spiritualismissa on, että se rantautui meille 1930-luvulla sivistyneistön kautta. Yksi aktiivisista spiritualisteista oli Risto Rytin vaimo Gerda Ryti.Mistä on kysymys, kun ihminen uskoo olevansa yhteydessä henkimaailmaan?

53mins

12 Nov 2019

Rank #4

Most Popular Podcasts

Podcast cover

Ei kiitos lapsia!

Hyvin suuri joukko suomalaisia elää lapsetonta arkea. 45-vuotiaista naisista joka viides ja miehistä yli 28 prosenttia on lapsettomia. Kaikki heistä eivät ole vapaaehtoisesti lapsettomia, mutta heidänkin määränsä on iso. Väestöliiton vuonna 2018 tekemän kyselyn mukaan 12 -15 prosenttia 20 - 40 -vuotiaista suomalaisista pitää lapsettomuutta ihanteenaan, kun vielä vuonna 2015 näin ajatteli 1,5 - 4 prosenttia lisääntymisikäisistä suomalaisista. On vaikea sanoa, onko nousu pysyvä ilmiö. Syntyvyys on kuitenkin kiistatta ollut laskussa jo vuosia. Toimittaja Anna-Sofia Nieminen ja käsikirjoittaja, sosiaalisen median asiantuntija Niku Hooli ovat pariskunta, joka on päättänyt olla hankkimatta lapsia. He kertovat oman ja monen muun pariskunnan ratkaisujen taustat kirjassaan Aikuisten perhe.Sari Valton ohjelmassa on mukana myös tutkija Anneli Miettinen Kelasta.

53mins

12 Mar 2019

Rank #5

Podcast cover

Pitäisikö hyvinvointivaltioaate päivittää?

Hyvinvointivaltio passivoi ihmisiä ja lisää ihmisten piittaamattomuutta. Se on tehnyt toisten kustannuksella elämisestä yhteiskuntamoraalisen kansantaudin. Tätä mieltä on kulttuurin tutkija, sosiologian dosentti Jari Ehrnrooth. Hänen mukaansa systeemiä pitäisi tiukentaa, eikä vastikkeettomia tukia pitäisi jakaa työkykyisille. Kansanedustaja, sosiologi Anna Kontula ei allekirjoita väitettä hyvinvointivaltion passivoivasta vaikutuksesta, vaan sanoo, että tämä usein kuultu väite on osoitettu tutkimuksissa vääräksi ajat sitten. Sen sijaan hän sanoo, että sosiaaliturvasta on muotoutunut liian monimutkainen järjestelmä, johon liittyy niin paljon vastikkeellisuutta ja kontrolli- ja kuribyrokratiaa, ettei ihmisten kannata ottaa sirpaletöitä vastaan. Jos nimittäin normista poikkeaa, joutuu elämään epätietoisuudessa siitä, milloin rahaa saa seuraavan kerran ja tämä byrokratian aiheuttama tilanne on se, joka Kontulan mukaan tuottaa passivoitumisriskin. Siksi hänen mukaansa sosiaaliturvajärjestelmää pitäisi yksinkertaistaa.Nykyisen hyvinvointivaltion pohja luotiin 1960-luvulla aivan erilaisessa yhteiskunnallisessa tilanteessa. Pitäisikö silloin luotua aatetta päivittää vastaamaan nykypäivän todellisuutta? Onko hyvinvointivaltio oikeastaan onnistunut tavoitteissaan: sen piti edistää työllistymistä ja vähentää köyhyyttä?

53mins

5 Feb 2019

Rank #6

Podcast cover

Vaikeaa aikuisen lapsen kanssa?

Tiuskimista, syyttelyä, ovien paiskomista, soittoihin vastaamatta jättämistä. Normaalia käytöstä teiniltä. Mutta entä aikuiselta lapselta? Mitä kaikkea vanhemman pitää sietää aikuiselta lapseltaan? Onko vanhempi ikuisesti syytettynä lapsen mahdollisista vaikeuksista?”Mitä aikuisen lapsen ja vanhemman kohtaamisissa tapahtuu, kun kanssakäymistä varjostavat toistuvat riidat, viileä etäisyyden pito tai tukkoinen riippuvuus?” kysyy psykologi ja psykoterapeutti Hannele Törrönen uudessa kirjassaan Väärin rakastettu? Aikuisen lapsen ja vanhemman välinen suhde on vaikea aihe käsitellä. Kyse on kahdesta aikuisesta, mutta suhde ei kuitenkaan koskaan voi olla täysin ilman painolastia oleva tavallinen suhde. Molemmat osapuolet laahaavat menneisyyttä mukanaan, ja väärinkäsitykset ja vanhat kaunat saattavat leimata kanssakäymistä vuosikymmeniäkin myöhemmin. Traagisimpia ovat tapaukset, joissa aikuinen lapsi estää vanhempaansa tapaamasta lapsenlapsiaan.Usein hankalan suhteen pohjimmainen kysymys liittyy kelpaamisen tunteeseen. "Olenko ollut sinulle riittävän hyvä äiti?” ”Kelpaanko sinulle lapsena?”Sari Valton vieraina ovat psykoterapeutti Hannele Törrönen sekä ”Kaija”, joka puhuu omasta kasvunpaikastaan aikuisten lasten äitinä.

53mins

6 Nov 2019

Rank #7

Podcast cover

Miksi ihmiskunta sopeutuu vääryyksiin?

Maailman 85 rikkainta ihmistä omistaa yhtä paljon kuin maailman köyhin puolisko, peräti 3,5 miljardia ihmistä yhteensä. Suomessa duunari saa käteensä alle 2000 euroa kuussa samaan aikaan kun toimitusjohtaja nostaa miljoonaoptioita. Rikkaassa maassa asuvalla on varaa ostaa ruokaa niin paljon, että voi heittää sitä kilokaupalla roskiin ja samaan aikaan toisella puolella maapalloa lapset kuolevat nälkään äitiensä syliin. Onko tämä annettu asioiden tila vai voisiko tälle tehdä jotain?Ja vielä esimerkki: tuhannet tieteilijät ovat tulleet siihen samaan tulokseen, että ilmastonmuutos etenee vääjäämättä ja että sen saisi hidastumaan määrätietoisilla poliittisilla päätöksillä. Tehdäänkö näitä päätöksiä ripeästi ja määrätietoisesti?Maailma on kaikkea muuta kuin oikeudenmukainen paikka. Mutta miksi ihmiset sopeutuvat vääryyksiin niin ihmeteltävän hyvin? Miksi he tyytyvät valtaisista palkkaeroista vain toteamaan, että maailma nyt vain on epäreilu paikka? Miksi ilmastonmuutostalkoissa on mukana vain pieni porukka, eivät kansat yhdessä? Miksi kansalaiset eivät ala vaatia muutoksia politiikkaan? Jotkut toki vaativatkin, mutta missä on iso, globaali liike, joka saisi kaikki mukaan vaatimaan todellisia muutoksia?Tästä keskustelevat nyt professori Arto O. Salonen sekä Sitran ilmastoratkaisujen asiantuntija Tuuli Hietaniemi.

53mins

14 May 2019

Rank #8

Podcast cover

Akateemisen maailman seniori ja juniori kohtaavat

Matti Klinge kirjoitti vuonna 1954 ylioppilaaksi ja aloitti samana vuonna Helsingin yliopistossa historiaopinnot. Piia Pohjalainen puolestaan aloitti 59 vuotta myöhemmin eli vuonna 2013 samassa yliopistossa valtiotieteellisen tiedekunnan opiskelijana. Onpa hän joskus istunut Klingen luennollakin.Nyt kaksi eri sukupolven edustajaa kohtaavat. Löytyykö yhteisiä ajatuksia ja kokemuksia akateemisesta maailmasta? Mikä on opiskelijaelämässä muuttunut vuosikymmenien mittaan? Mitä he ajattelevat yliopiston merkityksestä ja suomalaisen sivistyksen tasosta? Entä miten 2000-luvun opiskelija viettää vappua verrattuna -50-luvun opiskelijaan?

53mins

30 Apr 2019

Rank #9

Podcast cover

Mitä omista unistaan voi oppia?

Unet ovat tie sisäiseen intuitiiviseen viisauteemme, sanoo psykoterapeutti, luova uniohjaaja Anne Lindhlom-Kärki, joka on neljän vuosikymmenen ajan auttanut ihmisiä ymmärtämään uniaan. ”Unet ovat aina kytköksissä arkielämäämme. Jos huomaat olevasi jollain lailla ahdistunut, mutta et tiedä syytä, saatat unityöskentelyn avulla saada oivalluksen ahdistuksesi syistä. Unet ovat tie sisimpäämme, jossa olemme aina totta itsellemme,” hän sanoo. Tietokirjailija, toimittaja Anna Tommola ei usko, että jokaisella unella on välttämättä mitään syvempää merkitystä unennäkijälle. Hänen mukaansa unessa voi olla pelottava kohtaus kellarissa, mutta kellarin ei tarvitse symboloida jotain alitajunnan hämäryyksiä, jotka on nostettava päivänvaloon, vaan kyse saattaa olla siitä, että kellari lähtökohtaisesti on pelottava paikka. Ehkä unissa harjoitellaan pelottavia tilanteita? Tommola kiinnittää huomiota myös siihen, että lähes aina unissa on muitakin ihmisiä kuin unennäkijä itse. Ehkä unien tarkoitus on harjoituttaa sosiaalisia tilanteita?Unta on paljon tutkittu, mutta unien mystinen maailma on yhä tieteellisesti selittämätön.. Ehkä se juuri siksi on niin kiehtova?

54mins

14 Jan 2020

Rank #10

Podcast cover

Ilmastonmuutos jakaa poliitikkoja

Ilmastonmuutos on noussut päivänpolitiikan agendalle. Se kuitenkin jakaa voimakkaasti eri puolueita. Nykyään ei enää niinkään kiistellä siitä, onko ilmastonmuutos totta vai ei, vaan erimielisyyksiä on siitä, millainen painoarvo ilmastonmuutokselle pitäisi antaa ja miten se pitäisi ratkaista. Eniten erimielisyyksiä tästä on perussuomalaisten ja vihreiden välillä. Perussuomalaisten mielestä ilmastonmuutosta liioitellaan julkisuudessa, vihreiden mielestä taas asiasta pitäisi puhua enemmänkin.Onko suhtautumisesta ilmastonmuutokseen tullut identiteettikysymys ja puolueista erilaisia identiteettejä houkuttelevia muutamaa asiaa ajavia liikkeitä?Vieraina perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Ville Tavio sekä vihreiden ryhmän puheenjohtaja Emma Kari.Toimittaja on Sari Valto.

54mins

8 Oct 2019

Rank #11

Podcast cover

Suomen luonto hupenee – mitä se tarkoittaa?

Yhä vähemmän kuukkeleita, pohjansirkkuja ja hömötiaisia Etelä-Suomessa? Entä sitten? Riittäähän noita lajeja. Tai mitä väliä on muutamalla kadonneella hyönteislajilla, kun jäljelle jää kuitenkin tuhansia lajeja? Eivätkö muutokset ole osa luonnon normaalia toimintaa? Mahtavatko tutkijat ja luonnonsuojelijat liioitella puhuessaan luonnon monimuotoisuuden jatkuvasta hupenemisesta? Eikö esimerkiksi Suomi ole metsää täynnä ja metsä puolestaan kuhise elämää?Tutkija toimittaja Juha Kauppinen vastaa näihin kysymyksiin perusteellisesti uudessa monimuotoisuutta käsittelevässä kirjassaan. Hänen mielestään monimuotoisuuden hupenemisen todellista merkitystä saatetaan vähätellä, jos ilmiön monimutkaisuutta ei tunneta. Hän havainnollistaa, miten esimerkiksi kuukkelin häviäminen metsästä aiheuttaa ketjureaktion koko ekosysteemissä ja viime kädessä metsäekosysteemi menettää puskurointikykyään, kykyään sopeutua ympäristössä tapahtuviin muutoksiin kuten ilmaston lämpenemiseen. Hän myös muistuttaa, että ihminen on olemassa vain osana ekosysteemiä ja että luonnon köyhtyminen vaikuttaa ihmiseen merkittävällä tavalla. Olemmehan riippuvaisia luonnosta kaiken sen suhteen, mitä tarvitsemme elääksemme.Luonnon monimuotoisuutta pitäisi siis varjella, mutta toisaalta luontoa kuten metsää Suomessa tarvitaan taloudellisessa mielessä. Metsäekologian dosentti Timo Kuuluvainen Helsingin yliopiston metsätieteiden laitokselta uskoo, että metsien taloudellinen käyttö ja monimuotoisuuden varjeleminen eivät ole toistensa pois sulkevia asioita. Hänen mielestään metsän jatkuva kasvatus on paras metsänhoitometodi.

54mins

5 Mar 2019

Rank #12

Podcast cover

Millä kulkee tulevaisuuden auto?

Mikä olisi kuluttajalle vähäpäästöisistä teknologioista viisain valinta: sähköllä, biokaasulla vai uusiutuvalla dieselillä kulkeva auto? Hallituksen tavoite on puolittaa Suomen liikenteen aiheuttamat päästöt kymmenessä vuodessa. Tavoite on haastava, koska autojen määrä kasvaa meillä nopeammin kuin väestön määrä. Autoilua sinänsä tuskin saadaankaan vähenemään, joten keinoksi on esitetty asteittainen fossiilisten polttoaineiden käytön vähentäminen. Vieraina ovat VTT:n projektipäällikkö Mikko Pihlatie sekä energiayhtiö Gasumin liikennepuolen myyntipäällikkö Heidi Kuoppala.

53mins

3 Dec 2019

Rank #13

Podcast cover

Miten ratkaista susikiista?

Kun susi käy usean kerran kotipihassa ja riistakamerat todistavat, että lähellä liikkuu susilauma, niin mielessä saattaa käydä, että uskaltaako laittaa lapsen metsätietä kävelemään kouluun tai nukuttaako vauvaansa terassilla? Näin ainakin mietitään Laitilassa Varsinais-Suomessa, missä susihavainnot ovat lähes päivittäisiä. Laitilassa ihmetellään, miksi riistakeskus ei myönnä poikkeuslupia suden kaatamiseen, vaikka susien pihakäynnit ovat lisääntyneet. Susien sanotaan tulevan mitään pelkäämättömiksi, jos niitä ei saa ampua.Sutta ei kuitenkaan saa uhanalaisuutensa takia metsästää Suomessa ja poikkeuslupaan pitää olla pakottava syy. Pelkkä suden läsnäolo lähistöllä ei ole tällainen syy. Viime vuonna susien kaatolupia ei myönnetty poronhoitoalueen ulkopuolelle yhtäkään.Susikeskustelua leimaa konfliktinen ilmapiiri. Susikysymykseen liitetään tunteikkaita ristiriitoja kuten maaseutu vastaan kaupunki, tavallinen ihminen vastaan eliitti, Suomi vastaan EU. Sudesta on tullut identiteettipolitiikkaa.Marraskuun alussa julkistetaan päivitetty susikannan hoitosuunnitelma. Sille on tarvetta, koska susia esiintyy nykyään enemmän lännessä lähellä asutusta kuin idässä harvaanasutuilla korpialueilla. Hoitosuunnitelmassa pyritään edistämään suden sietämistä ja lähentämään kiistan osapuolia toisiinsa. Susien kaatopolitiikkaan ei kuitenkaan näillä näkymin ole tulossa muutosta nykyisestä.Keskustelijoina Laitilan riistanhoitoyhdistyksen puheenjohtaja Miika Yli-Karro, Luonto-liiton järjestöpäällikkö Sami Säynevirta sekä luonnonvarapolitiikan erikoistutkija Taru Peltola Suomen Ympäristökeskuksesta.

54mins

29 Oct 2019

Rank #14

Podcast cover

Talvisuru, perhosilo ja muita ympäristötunteita

Nykyään kaikki tuntevat jo sanat ympäristöahdistus tai lentohäpeä. Sen sijaan vähemmän kuulee puhuttavan ”ympäristöriemusta” tai ”ympäristökateudesta”. Ekoteologi, ympäristötutkija Panu Pihkala on kehittänyt uuteen ympäristötunteita luetteloivaan käsikirjaansa (Mieli maassa, Kirjapaja) uudissanoja, joilla hän osoittaa luontoon liittyvien tunteidemme moninaisuutta ja hienosyisyyttä. Pihkalan mukaan moni meistä ei tunnista itsessään luontotunteita. Niiden syvempi tunteminen voisi kuitenkin lisätä toimintakykyämme, terveyttämme ja kykyämme nauttia elämästä, sanoo Pihkala. Ilmastoahdistuksenkin tunteita voi oppia säätelemään ilman että alkaa vähätellä tunteitaan.Everstiluutnantti, matkailuyrittäjä Jarmo Nieminen on kaukana karskista sotilaasta, sillä hän ei epäröi puhua luontotunteistaan. Hän kertoo kokevansa hetket luonnossa intensiivisesti; sen hetken, kun katselee merikotkan nappaavan silkkiuikun, kun opettaa poikiaan keräämään valkovuokkoja äitienpäivänä, kun tarkastelee sammakonkutua tai kun istuu ikivanhan kuusen juurella.Millä kaikilla tavoilla ihmismieli on yhteydessä maahan ja luontoon?

54mins

19 Nov 2019

Rank #15

Podcast cover

Nukkuvatko eläimet kuten ihmiset?

Tiesitkö, että fregattilinnut voivat olla ilmassa kymmenenkin tuntia putkeen? Tai että tervapääskyt lepäävät öisin taivaalla ja pystyvät olemaan muuttomatkoillaan ja talvehtimisalueillaan kuukausitolkulla ilmassa? Miten ihmeessä ne pystyvät nukkumaan? Tai miten delfiinit ja hait nukkuvat? Entä millaista on karhun talviuni?Ruuhkavuosia elävä ja univajeesta kärsivä tutkijakolmikko Henna-Kaisa Wigren, Anna Sofia Urrila sekä Kirsi-Marja Zitting ovat tehneet lastenkirjan Silmät kiinni, Silmu!, jonka esille nostamat uniasiat kiinnostavat myös aikuisia. Ihmisten ja eläimien nukkuminen ja unen säätely ovat hämmästyttävän samanlaisia. Evoluutiossa unen määrä on kuitenkin muodostunut eri lajeille hyvinkin erilaiseksi. Kirahvi nukkuu vain pari tuntia vuorokaudessa, koala peräti 22 tuntia.Unitutkija Henna-Kaisa Wigren Helsingin yliopistosta kertoo eläimien nukkumisesta ja unitutkija Tarja Stenberg samasta yliopistosta kertoo, mitä eläinkokeilla on saatu selville myös ihmisten unesta. Kuva: Unsplash

53mins

16 Apr 2019

Rank #16

Podcast cover

Miten voi raitistua?

Kalle Lähde joi 30 vuotta. Liikaa. Hän saattoi mennä töihinkin kahden promillen humalassa ja jatkaa juomista töissä. Illat hän istui baarissa ja lopulta joi yksin kotona. Lopulta tilanne luisui siihen, että Kalle itsekin tajusi, että oli vain kaksi vaihtoehtoa: jatkaa juomista, kunnes viina tappaisi hänet tai lähteä hoitoon. Nyt Kalle Lähde on raitis, hän on kirjoittanut alkoholismista kaksi romaania ja toimii päihdeterapeuttina samassa hoitopaikassa, mistä itsekin sai avun.Suomessa on arviolta yli puoli miljoonaa ihmistä, joka juo säännöllisesti yli kohtuullisena pidetyn rajan alkoholia. Varsinaisia alkoholiriippuvaisia on kahdeksan prosenttia miehistä ja kaksi prosenttia naisista. Työikäisten ryhmässä alkoholi on yleisin kuolinsyy. Alkoholihaittojen vähentämisen esteenä on isoja asioita. Oys:n päihdepsykiatri Pekka Laine tietää, että alkoholismiin liittyy syyllisyyttä ja häpeää, minkä takia vain osa hoitoa tarvitsevista ylipäätään lähtee hoitoa hakemaan. Toinen ongelma on se, että hoitoon hakeutuva ei välttämättä kohtaa asiantuntevaa hoitajaa. Suomessa on Laineen mukaan huutava pula päihdepsykiatreista. Ja kolmas ongelma on, että päihdehoitoon on yhä vaikeampi päästä, kun kunnat ovat säästäneet laitospaikoissa ja vähentäneet maksusitoumusten kirjoittamista.Mutta millainen on raitistusmisprosessi, jos nämä esteet saadaan ylitettyä? Pitääkö alkoholiongelmaisen saavuttaa täysraittius voidakseen sanoa onnistuneensa vai riittääkö juomisen vähentäminen?

54mins

7 May 2019

Rank #17

Podcast cover

Miksi maailma pyörii negatiivisuuden voimalla?

Nykypolitiikkaa tehdään maalaamalla uhkakuvia. Mediassa näkyy vain negatiivisia uutisia. Somessa keskustelu kärjistyy usein riitelyksi. Mikä aikaamme vaivaa? Miksi maailmamme näyttää pyörivän negatiivisuuden voimalla? Missä ovat toiveikkuus ja positiivisuus? Voisiko politiikassa edes menestyä katu-uskottavasti henkilö, joka säteilisi iloa ja positiivisuutta ympärilleen ja joka kaikista ongelmista huolimatta pystyisi valamaan toiveikkuutta ihmisiin? Tai voisiko media olla uskottava, jos se keskittyisi tarjoilemaan enemmän maailman myönteiseen kehitykseen liittyviä juttuja? Sari Valton ohjelmassa vieraina ovat Helsingin Sanomain toimittaja Marko Junkkari, yrittäjä Suvi Auvinen ja politiikantutkija Johanna Vuorelma.

54mins

21 Jan 2020

Rank #18

Podcast cover

Osaatko sanoa ei?

Miksi aina on niin kiire? Miksi ei-tärkeät asiat elämässä vievät liikaa aikaa niiltä oikeasti tärkeiltä asioilta? Miksi on niin vaikeaa tiputtaa elämästään turhaa sälää? Olisiko aika tehdä elämänmuutos, jonka ytimessä on oppia käyttämään vuorokauden tunnit olennaisiin asioihin? Siis oppia tekemään oikeita päätöksiä.Teemme päivittäin huomaamattamme lukemattomia päätöksiä. Sanommeko turhalle kokoukselle kyllä vai ei, kuinka paljon käytämme aikaa sähköposteihin vastaamiseen, tartummeko työtehtäviin järkevässä järjestyksessä, katsommeko illalla telkkaria vai luemmeko kirjaa jne. Päätösten tekemiseen vaikuttavat monesti ulkoiset asiat: jos sanon ”ei” kokoukselle, pidetäänkö minua vaikeana ihmisenä tai jos vaikka rajaan kuormittavan ihmisen roolia elämässäni, hylätäänkö minut sosiaalisista piireistä?Priorisoinnin taidosta ja ei:n sanomisen vaikeudesta keskustelevat nyt Sari Valton kanssa tietokirjailija ja yrittäjä Saku Tuominen sekä työ- ja organisaatiopsykologi Liisa Uusitalo-Arola.

54mins

26 Mar 2019

Rank #19

Podcast cover

Missä se patriarkaatti yhä lymyää?

Usein yhteiskunnallisessa keskustelussa kuulee vedottavan ”patriarkaalisiin rakenteisiin”, kun puhutaan erilaisesta syrjinnästä tai häirinnästä. Esimerkiksi #metoo-keskustelussa sanotaan tämän tästä, että ”häirintä on rakenteissa.” Tai työelämästä keskustellessa todetaan, etteivät naiset etene urallaan yhtä korkealle kuin miehet, koska ”patriarkaaliset rakenteet”. Harvemmin kukaan oikeastaan avaa, että mitä näillä rakenteilla tarkoitetaan saati että kertoisi, miten niitä voisi purkaa.Mitä siis on nykypäivän patriarkaatti? Mitä epätasa-arvo on nykyään? Miten oikeasti voimme päästä epätasa-arvon juurille? Keskustelijoina kansanedustaja Eva Biaudet, RARE median toimitusjohtaja Vilma Rimpelä sekä Miesten tasa-arvo ry:n puheenjohtaja Juuso Erno.

54mins

7 Jan 2020

Rank #20