OwlTail

Cover image of Tiedeykkönen

Tiedeykkönen

Kertomuksia maailmankaikkeuden ääristä ihmiskehon syövereihin.Toimittajina Pirjo Koskinen, Leena Mattila, Teija Peltoniemi ja Riikka Suikkari. Ohjelmaa avustavat tiedetoimittajat Mari Heikkilä, Sisko Loikkanen ja Jari Mäkinen. Yle Radio 1 tiistaisin ja perjantaisin klo 12.10.Tuottajana Maija Kaipainen.

Weekly hand curated podcast episodes for learning

Popular episodes

All episodes

The best episodes ranked using user listens.

Podcast cover

CERN tähtää pyydystämään pimeän aineen hiukkasia FASER-hankkeessa vuonna 2021

CERNin LHC-kiihdytin on kahden vuoden ajan huoltotauolla, jonka jälkeen kiihdytin käynnistetään uudelleen. Uusien hiukkasten etsintä jatkuu vuonna 2021. Edellisen huoltotauon aikana LHC-kiihdyttimen törmäysenergiaa nostettiin, minkä uskottiin tuovan esiin lisää Higgsin hiukkasia ja jopa pimeän aineen hiukkasia. Näistä odotuksista kertovat Tiedeykkösessä vuonna 2013 tehdyssä haastattelussa CERNin entinen pääjohtaja Rolf Heuer ja entinen tutkimusjohtaja Sergio Bertolucci. Uusia Higgsin hiukkasia tai pimeän aineen hiukkasia ei ole kuitenkaan toistaiseksi havaittu LHC:n hiukkastörmäyksissä. CERNistä ilmoitettiin vastikään, että huoltotoimenpiteiden jälkeen vuonna 2021 käynnistetään FASER-koe, jossa aivan uudella ilmaisimella pyritään jäljittämään protoni-protoni -törmäyksistä pimeän aineen hiukkasia, pimeitä fotoneja ja neutraliinoja. CERNin nykytilanteesta ja FASER-hankkeesta on Tiedeykkösessä haastateltavana Helsingin yliopiston vararehtori Paula Eerola. Hän kertoo myös, miksi Higgsin hiukkasia voi olla useita ja mitä on supersymmetria, mitä ovat pimeät fotonit ja neutraliinot. Paula Eerola on Suomen edustajana mukana laatimassa Euroopan hiukkasfysiikan tutkimuksen strategiaa, josta hän myös kertoo Tiedeykkösessä. Tulevat kiihdyttimet ovat joko lineaarikiihdyttimiä tai rengasmaisia kiihdyttimiä. CERNiin on kaavailtu uutta, jopa 100 kilometrin pituista kiihdytinrengasta. Kiinalla, Japanilla ja Yhdysvalloilla on omia kiihdytinsuunnitelmia mutta hankkeita pyritään sovittamaan yhteen Euroopan hankkeiden kanssa. Toimittajana on Sisko Loikkanen. Kuva CERN: Hiukkasten hajoaminen protoni-protoni -törmäyksessä CMS-koeasemalla vuonna 2012.

48mins

22 Mar 2019

Rank #1

Podcast cover

Melu rassaa hermoja ja terveyttä - haittojen torjumiseen tarvitaan pelisääntöjä ja rakenteellisia ratkaisuja

Häly vaikeuttaa töihin keskittymistä ja väsyttää. Avokonttorit ovat joidenkin mielestä vihoviimeinen keksintö, sillä naapurin liikehdintä ja äänet häiritsevät. Kotona saattaa rassata esimerkiksi yläkerran naapurista kuuluva töminä. Ääniä on vaikea paeta. Toimittaja Mari Heikkilä tapaa Työterveyslaitoksen vanhemman asiantuntijan Tapani Ollilan. He keskustelevat, mitä on melu, miten se voi vaikuttaa terveyteen ja miten siltä voisi suojautua. Ohjelman loppupuolella vieraillaan Helimäki akustikot oy:n toimistolla. Akustiikkasuunnittelija Olli Santala kertoo, miten äänien sinkoilua huonetilassa voidaan hillitä jo melko yksinkertaisin akustisin keinoin. Myös äänieristystä pystytään usein huomattavasti parantamaan. Kuva: All Over Press

48mins

14 May 2019

Rank #2

Similar Podcasts

Podcast cover

Asunto avaruudesta – asuuko sukusi tulevaisuudessa avaruuskodissa?

Ihmiskunta on aina halunnut laajentaa elinpiiriään, etsiä uusia paikkoja. Avaruuden asuttaminen on ollut jo pitkään tieteiskirjallisuuden aihepiiriä. Tutkimus avaruuden asuttamisesta sai vauhtia 1970-luvulla kuututkimuksesta. Tällä hetkellä suunnitellaan pyöriviä lieriöitä ihmisten asuinsijoiksi asteroidivyöhykkeelle tai päiväntasaajan yläpuolen kiertoradalle, jossa säteily on alhaisempi kuin muualla avaruudessa. Toki osa visioi Marsissa asumisesta, mutta Ilmatieteen laitoksen vanhempi tutkija Pekka Janhunen pitää sitä jokseenkin epärealistisena. Onhan Marsin vetovoima vain noin kolmannes Maan vetovoimasta, joten siellä kasvanut lapsi ei ehkä sopeutuisi enää aikuisena Maan olosuhteisiin, vaikka haluaisi muuttaa maankamaralle. ”Hän jäisi tavallaan Mars-ympäristön vangiksi”, sanoo Janhunen.Muitakin haasteita on, Marsin ilmakehä koostuu lähes kokonaan hiilidioksidista. Meillä taas on runsaasti typpeä ja jonkun verran happea. Ovatko avaruuden asuttamiseen tähtäävät tutkimushankkeet pelkkää utopiaa? Tätä pohtii dosentti Pertti Grönholm Turun yliopistosta. Hän vertaa avaruuden asuttamista 1400-luvulla alkaneisiin löytöretkiin. Toimittaja on Teija Peltoniemi.Kuva All Over Press

49mins

21 May 2019

Rank #3

Podcast cover

Tiedeykkönen mukana astronauttien painottomuuslennolla – hyppää kyytiin avaruudelliseen kokemukseen!

Nasalla oli aikanaan lentokone, jonka avulla astronautit totuttautuivat avaruuden painottomuuteen. Kun koneella lennettiin hurjia paraabelin muotoisia hyppäyksiä, saatiin koneen sisälle luotua noin 20 sekuntia kestävä painoton tila. Tuossa ajassa ehti hyvin saada esimakua siitä, miltä tuntuu siirrellä tavaroita avaruudessa tai miten avaruuspuvun voi laittaa päälle pienen kapselin sisällä ennen laskeutumista.Koska koneella lennettiin vuoristoratamaisesti ylös ja alas, saatiin aikaan perättäisiä 20-sekuntisia painottomuuksia, ja monet matkustajat tulivat pahoinvointisiksi. Kone ristittiinkin oksennuskomeetaksi, Vomit cometiksi.Nykyisin maailman paras painottomuuslentoihin käytettävä kone on eurooppalainen Airbus A310 Zero-G. Ranskan Bordeaux’ssa kotipesäänsä pitävä kone on ahkerassa käytössä, koska sen avulla tutkimuslentoja tekevät niin ranskalaiset, saksalaiset, Euroopan avaruusjärjestö kuin myös muut asiakkaat.Oksentaminen on nykyisin hyvin harvinaista, kun lennoista on saatu paljon kokemusta ja matkalaisia voidaan valmentaa paremmin omituiseen, aisteja huijaavaan kokemukseen.Tiedeykkösessä hypätään koneen kyytiin ja kerrotaan mitä koneella tehdään ja miksi, mitä on painottomuus, kuinka painottomuutta voidaan saada aikaan ja miten painottomuuslentokone eroaa tavallisesta Airbusista. Ohjelmassa ovat mukana mm. Euroopan avaruusjärjestössä painottomuuslentoja koordinoiva Neil Melville, maailman kokenein painottomuuspilotti Eric Delesalle ja tanssija Jeanne Morel, joka on kehittänyt omalaatuisen tavan tehdä painottomuudessa teiteellisesti hyödyttävää taidetta.Ohjelman toimittaa Jari MäkinenKuvassa painottomuuslentokone Airbus A310 kipuamassa kohti taivasta – huomaa horisontin asento! (Kuva: Novespace / M. Jouary)

48mins

18 Feb 2020

Rank #4

Most Popular Podcasts

Podcast cover

Ranskalaiset hakivat Kanadasta turkiksia ja mineraaleja - jättivät Quebeciin kielen ja elämänilon

Pohjois-Amerikkaa olivat valloittamassa myös ranskalaiset. 1400-luvulla koillisrannikolle tulivat kalastajat, 1500-luvulla turkiskauppiaat ja 1600-luvulla perustettiin siirtokuntia pysyvämpää asutusta varten, ensin nykyisen Kanadan itäosiin ja vähitellen yhä lännemmäs ja myös etelämmäs.Kuinka ja mistä kaikkialta Pohjois-Amerikasta ranskalaiset valtasivat alueita ja miten juuri nykyisen Quebecin provinssin alueesta tuli ranskankielinen? Miksi Louisianan jokisuistossa ja joissain muissakin USA:n etelän osavaltioissa on ranskankielisiä paikannimiä - ja sukunimiä? Entä keitä ovat akadialaiset? Vaikka Ranska aikoinaan vaihtoikin vaahterasiirapin ruokosokeriin, näkyy ja kuuluu sen perintö yhä nyky-Kanadassa ja vähän USA:nkin puolella.Tiedeykkösen vieraana on Pohjois-Amerikan tutkija, emeritusprofessori Markku Henriksson, joka kertoo Pohjois-Amerikan ja erityisesti Kanadan ranskalaisesta historiasta. Tämän päivän ranskankielisiä kanadalaisia eli quebeciläisiä ja heidän suhdettaan ranskalaisuuteen kuvailee tietokirjailija André Noël Chaker, itsekin kanadanranskalainen.Toimittajana on Jaana Sormunen.Ohjelma on osa Yle Radio 1:n uuden maailman heinäkuuta.Kuva: Cornelius Krieghoff: Return from the Hunt. Hollantilais-kanadalaisen taidemaalarin Cornelius Krieghoffin maalaukset kuvaavat eurooppalaisten siirtolaisten ja intiaanien elämää Kanadassa. Ranskalaisten tunnusmerkkinä maalauksissa olivat (usein punaiset) villamyssyt.

48mins

5 Jul 2019

Rank #5

Podcast cover

Miksi maailmankaikkeudessa on ainetta enemmän kuin antiainetta? Hiukkasfysiikan yksi suuri mysteeri

Hiukkasfysiikan yksi suurista mysteereistä on nk. baryogeneesi, eli miksi maailmankaikkeudessa syntyi selvästi enemmän ainetta kuin antiainetta. Galaksit, planeetat ja tähdet ovat muodostuneet aineesta. Aineen olemassaolo on mahdollistanut sen, mitä meillä on tällä hetkellä. ”Jos aineen ja antiaineen epäsymmetria selviäisi, niin se antaisi tietoa, miksi mitään on olemassa ja minkä takia me olemme täällä”, sanoo apulaisprofessori Aleksi Vuorinen.Tätä aineen ja antiaineen epäsymmetriaa tutkivat hiukkasfyysikot Helsingin yliopistossa. Vuorinen ja tohtoritutkija Lauri Niemi ovat mukana tutkimuksessa, jossa selvitetään, voidaanko aineen ja antiaineen epäsymmetriaa selittää varhaisen maailmankaikkeuden Higgsin kentässä syntyneillä olomuodon muutoksilla, kuplilla. Higgsin kenttään liittyy tärkeä Higgsin hiukkanen.Baryogeneesi sai aikaan maailmankaikkeuden antiaineen ja aineen epäsymmetrian alkuräjähdystä seuraavina hetkinä. Aikaikkuna on noin kymmenen pikosekuntia eli sekunnin biljoonasosaa alkuräjähdyksen jälkeen. Tässä ohjelmassa tarkastellaan nimenomaan sähköheikkoa olomuodon muutosta eli faasitransitiota.Tutkimus on tarpeen, koska hiukkasfysiikassa oleellinen Standardimalli ei anna ratkaisua aineen ja antiaineen epätasapainolle maailmankaikkeudessa. Siksi tutkijat etsivät malliin teoreettisia laajennuksia, jotka toisivat ratkaisun aineen ja antiaineen mysteeriin.Toimittaja on Teija Peltoniemi. Kuva David Weir Helsingin yliopisto. Kuvassa on Higgsin kentän kuplia sekunnin-murto-osan ikäisessä maailmankaikkeudessa. Laajetessaan kuplat imevät sisäänsä ainehiukkasia ympäröivästä plasmasta. Kuplan seinämällä tapahtuvat sirontaprosessit voivat teoriassa luoda olosuhteet, joissa tavallisen aineen hiukkaset läpäisevät kuplan seinän hieman suuremmalla todennäköisyydellä kuin antiaineen hiukkaset. Tästä syntyvä pieni epäsymmetria voi lopulta selittää sen, miksi tavallista ainetta jää yli enemmän.Linkki videoon https://vimeo.com/334688168 jossa näkyy kuplien muodostumista. Tc on ns. kriittinen lämpötila, jossa kuplat alkavat muodostua. Kuplien sisällä lämpötila on pienempi kuin ulkopuolella, ja törmäyksissä muodostuu kuumempia alueita, jotka hidastavat kuplien laajenemista (tummanpunaiset alueet). Video Daniel Cutting.

48mins

5 Nov 2019

Rank #6

Podcast cover

Suolistomikrobit muokkaavat meitä (ja me niitä) - ne voivat tehdä meistä maratoonareita ja vaikuttaa aivojemme toimintaan

Lihavuus, masennus, suolistosairaudet, verisuonitaudit ja niin edelleen. Mitä enemmän tutkimuksia kertyy, sitä enemmän näyttää siltä, että suolistomikrobit vaikuttavat lähes tautiin kuin tautiin. Ne ovat viime vuosien kuuma tutkimusaihe. Mutta millaisia otuksia meidän suolistossamme majailee ja miksi ne ovat niin tärkeitä? Tästä keskustelemme Tiedeykkösessä Jyväskylän yliopiston akatemiatutkija Satu Pekkalan kanssa.Pekkala tutkii, miten liikunta muokkaa suolistomikrobistoa ja miten bakteerit ovat yhteydessä suolistosyöpiin. Puhumme myös suoliston yhteydestä aivoihin sekä keinoista, joilla mikrobistoa voitaisiin muokata niin, että esimerkiksi kilot karisevat tai suolistotulehdukset helpottavat. Luvassa on myös vinkkejä siitä, mitä kannattaisi tehdä, jotta suolistoasukkimme voisivat mahdollisimman hyvin.Käymme myös laboratoriossa katsomassa, miten suolistomikrobeja tutkitaan. Oppaana on erikoislaboratoriomestari Hanne Tähti. Toimittaja Mari Heikkilä.Kuva Shutterstock

48mins

12 Nov 2019

Rank #7

Podcast cover

Persoonallisuus muuttuu vain vähän - monta minuutta auttaa sopeutumaan eri tilanteisiin

Mitä on persoonallisuus ja mitä kaikkea siihen kuuluu? Mitä ovat ne persoonallisuuden piirteet, joilla persoonallisuutta määritellään? Ja mitä hyötyä persoonallisuuden määrittelystä on? Joskus voi myös olla vaikeaa määritellä, mikä on persoonallisuuspiirre ja mikä psyykkinen häiriö. Entä voiko persoonallisuus noin vain muuttua, vai mikä sen aiheuttaa? Tai voiko persoonallisuutta muuttaa omasta tahdosta? Ja ylipäätään: mistä johtuu, että persoonallisuus muuttuu elämän aikana? Monta minuutta auttaa selviämään erilaisissa tilanteissa, mutta onko se persoonallisuuden muutosta vai ihmisen luontainen keino selviytyä itselleen mahdollisesti hankalissa tilanteissa?Haastateltavana on Tampereen yliopiston psykologian emeritusprofessori Markku Ojanen. Toimittajana on Jaana Sormunen.Kuva: AOP/Alamy

46mins

8 Oct 2019

Rank #8

Podcast cover

Mummojen mysteeri - miksi ihmiset, miekkavalaat ja norsut elävät niin pitkään?

Ihmisillä, miekkavalailla ja norsuilla on yllättävän paljon samaa. Yksi yhdistävä piirre on mummot. Uusimman tutkimuksen mukaan näillä kolmella lajilla mummot ovat keskeisessä asemassa lastenlasten selviämisessä. Haastateltavana on Virpi Lummaa. Toimittaja Jussi Nygren.

47mins

28 Jan 2020

Rank #9

Podcast cover

Raaseporin keskiaikainen linna oli tärkeä osa Ruotsin valtakunnan puolustusta ja eurooppalaista linnakulttuuria

Runsas arkeologinen aineisto kertoo siitä, kuinka Läntisellä Uudellamaalla sijaitseva Raasepori oli osa eurooppalaista linnakulttuuria. Se rakennettiin 1300-luvun lopussa ja oli käytössä vajaan 200 vuoden ajan. Ohjelmassa kerrotaan, kuinka Helsingin perustaminen ja linnan olutkellarin sortuminen johtivat Raaseporin linnan hylkäämiseen. Tämänhetkisen tiedon mukaan Raaseporiin hankittiin todennäköisesti Suomen ensimmäinen tuliase. Linnat olivat keskiajalla merkittäviä keskuksia, joista käsin hoidettiin niin puolustusta, veronkantoa kuin hallintoakin. Linnojen vaikutusvalta ulottui linnaläänin jokaiseen taloon ja tupaan. Raaseporin linna oli yksi Ruotsin kruununlinnoista. Kun Raaseporin linnassa asuttiin, Suomi oli Ruotsin kuningaskunnan itäinen osa, jossa oli asukkaita alle 300 000. Puolustuksellisesti Suomella oli koko valtakunnassa tärkeä rooli, sillä miltei puolet Ruotsin valtakunnan rajoista kulki Suomessa.Raaseporin linnan ympäristössä on suoritettu arkeologisia kaivauksia useaan otteeseen, ja vuonna 2014 alkaneet kaivaukset jatkuvat edelleen. Ohjelman asiantuntijoina toimii kolme arkeologia, Georg Haggrén, Elina Terävä ja Tarja Knuutinen, ja ohjelman on toimittanut Riikka Warras.

46mins

3 Mar 2020

Rank #10

Podcast cover

Verkkoteorian mukaan olemme yhteydessä toisiimme 6 ihmisen kautta - teoria sai alkunsa Königsbergin siltaongelmasta

Kuka tahansa meistä voi saada yhteyden kehen tahansa ihmiseen maapallolla enintään kuudesta ihmisestä muodostuvan ketjun kautta. Tämä on yksi kuuluisa verkostoteorian pohjalta tehty päätelmä. Verkkoteoriaa eli graafiteoriaa hyödynnetään nykyisin monilla eri aloilla. Sitä kutsutaan myös verkostoteoriaksi, jos tutkimuskohteena ovat ihmissuhdeverkostot tai laajat aineistot. Sillä voidaan analysoida poliittisen vallan keskittymistä ja organisaatioiden rakenteita, mutta yhtä lailla fysiikassa atomien välisiä yhteyksiä tai biologiassa solujen kytkentöjä.Verkkoteorian kehittymisestä ja sovelluksista kertoo Jyväskylän yliopiston tutkija, yliopistonopettaja Jorma Kyppö. Puhumme muun muassa kuuluisasta Köningsbergin siltaongelmasta, Platonin kappaleista ja karttojen neliväriongelmasta. Jälkimmäistä Kyppö itsekin jämähti pohtimaan kolmeksi vuodeksi.Vierailemme myös LIKESin tutkimuskeskuksessa, jossa erikoistutkija Kati Lehtonen kertoo, miten tutki väitöskirjassaan verkostoanalyysin avulla urheilupäättäjien verkostoja. Kuulemme, millaisia kytkentöjä ja hierarkioita urheilumaailman kulisseissa piilee.Toimittaja Mari Heikkilä.Kuva: INTERFOTO / Alamy / All Over Press

48mins

13 Dec 2019

Rank #11

Podcast cover

Eksoplaneettojen etsinnässä toiveena on löytää Maan kaltainen planeetta ja elämänmerkkejä - alan pioneerit palkittiin Nobelilla

Sveitsiläiset tutkijat Michel Mayor ja Didier Queloz havaitsivat ensimmäisen eksoplaneetan Pegasuksen tähtikuviossa 50 valovuoden päässä vuonna 1995. Heidät palkittiin joulukuussa 2019 fysiikan Nobel-palkinnon puolikkaalla. Menetelmät eksoplaneettojen löytämiseksi ovat sittemmin parantuneet, mutta edelleenkin varsin kaukaisten planeettojen etsintä on tarkkuustyötä. Tähän mennessä eksoplaneettoja on löydetty jo runsaat 4000. Tulevina vuosina käynnistyy useita hankkeita, joiden päämääränä on löytää uusia eksoplaneettoja ja tutkia tunnettujen eksoplaneettojen ominaisuuksia. Toiveena on löytää maapallon kaltainen planeetta ja elämänmerkkejä. Eksoplaneettatutkimus auttaa ymmärtämään myös paremmin, kuinka aurinkokunta syntyy. Haastateltavana on akatemiatutkija Mikael Granvik Helsingin yliopistosta. Hän toimii myös apulaisprofessorina Luulajan teknillisessä yliopistossa Kiirunassa. Granvik päivittää ohjelman lopuksi tietoja kahdesta tunnetusta, ulkoavaruudesta aurinkokuntaamme kiitäneestä kappaleesta. Oumuamuasta ja Borisov-komeetasta. Ohjelman toimittaa Sisko Loikkanen. Kuva: titoOnz / Alamy / All Over Press

48mins

27 Dec 2019

Rank #12

Podcast cover

Mieti mihin aivosi viet? Mikä vahvistaa stressistä selviämistä?

Stressissä ihmiset aivot sopeutuvat negatiiviseen ympäristöön. Näin käy nimenomaan stressin pitkittyessä eikä ihminen pysty palautumaan. Stressaantuneen ihmisen aivoissa mantelitumake suurentuu, mutta aivojen kuorikerroksessa etuotsalohko puolestaan kutistuu.Mantelitumakkeen toiminta liittyy tunnemuistiin ja pelkoreaktioihin. Aivojen kuorikerros vastaa tietoisuustaidoista ja toiminnanohjauksesta, siksi stressiin liittyviä tunteita ja ajatuksia on niin vaikea säädellä, sanoo psykologian tohtori Satu Pakarinen Työterveyslaitokselta. Pakarinen on tutkinut kollegoidensa kanssa ydinvoimalan valvomohenkilöstön toimintaa stressitilanteessa. Mitä tutkimuksessa saatiin selville ja kuinka se on sovellettavissa muihin ammatteihin? Toimittaja Teija Peltoniemi kysyy erikoistutkija Satu Pakariselta, onko parempi stressin taltuttamisen kannalta vältellä itse ongelmaa vai tarttua siihen päätä pahkaa?

47mins

11 Oct 2019

Rank #13

Podcast cover

Wuhanin uusi koronavirus iski lepakoista ihmisiin väli-isännän ja kiinalaisen torin kautta

Eläimistä ihmisiin siirtynyt tuorein koronavirus on hommattu kiinalaisen lihatorin kautta lepakoista. Tätä ennenkin koronavirukset ovat siirtyneet lepakosta, varsinaisesta isännästään, väli-isäntien kautta ihmiseen. SARS levisi aikoinaan kiinalaisesta lepakosta sivettikissan kautta maailmalle Aasiasta ja MERS kamelien kautta Lähi-Idästä. Lajirajan vast'ikään ylittänyt zoonoosi eli eläimistä ihmisiin ja takaisin tarttuva tauti on tuoreeltaan ärhäkkä ja voi tappaa uuden isännän, jolta puuttuu vastustuskyky eläintautia vastaan. Ajan myötä virus ja ihminen sopeutuvat ja mukautuvat toisiinsa ja viruksen aiheuttama tauti lievenee.Miten Suomessa ja pärjätään uuden Wuhanista tulevan koronaviruksen kanssa, siitä kertoo infektiotautien erikoislääkäri Eeva Ruotsalainen Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiristä. Zoonoosivirologian professori Olli Vapalahden mukaan uusi koronavirus ei ollut yllätys, sillä eläinten taudit siirtyvät ihmisiin, kun lajirajan ylitykselle tehdään suotuisat olot. Ihmisille vanhat tutut koronavirukset aiheuttavat tavallisia räkätauteja, mutta Wuhanin koronavirusversio on uusi ja siksi kovempaa sorttia. Mikä tekee uudesta koronaviruksesta ikivanhoja tuttavuuksia pahemman ja miten se suhtautuu aikaisempiin vakaviin koronavirustauteihin SARS:iin ja MERS:iin. Tiedeykkösessä puhutaan vakavista koronaviruksista infektiotautien erikoislääkäri Eeva Ruotsalaisen ja zoonoosivirologian professori Olli Vapalahden kanssa. Ohjelman toimittaa Leena Mattila.Kuva: All Over Press aleksej sarifulin / Alamy

47mins

30 Jan 2020

Rank #14

Podcast cover

Suomi valitsee uusia hävittäjiä - tarjolla on lähes mielikuvituksellista tekniikkaa

Suomi on hankkimassa Ilmavoimille uusia hävittäjäkoneita. Tämä HX-hävittäjähanke alkoi vuonna 2015, ja nyt tammikuun lopussa viisi lentokoneenvalmistajaa antoi Puolustusvoimien logistiikkalaitokselle tarjouksensa nykyisten Hornet-hävittäjien tilalle ehdottamistaan monitoimihävittäjistä.Aikataulun mukaan päätös tehdään vuonna 2021 ja ensimmäiset uudet koneet saapuisivat Suomeen vuodesta 2025 alkaen.Mukana kilpailussa ovat amerikkalaiset Boeing Super Hornet ja Lockheed Martin F-35, ruotsalainen Saab Gripen, eurooppalaisena yhteistyönä tehtävä Eurofighter ja ranskalainen Dassault Rafale. Tiedeykkösessä paitsi tutustutaan näihin koneisiin, niin myös tutkitaan sotilasilmailun historiaa: miten tällaisiin koneisiin on tultu, ja mihin perustuvat koneenvalmiestajien käyttämät ilmaisut eri hävittäjäsukupolvista? Mitä monitoimihävittäjillä voi tehdä?Ohjelmassa toimittaja arvioi mikä kone voisi olla Suomelle sopivin. Ilmavan Tiedeykkösen toimittaa Jari Mäkinen ja siinä ääneen pääsevät myös lentäjät niin täällä Euroopan puolella kuin Yhdysvalloissakin.Kuva: Jari Mäkinen

48mins

10 May 2019

Rank #15

Podcast cover

Mikä saa valtion romahtamaan, entä kukoistamaan? – instituutioteoria antaa vastauksia

Valtioiden romahtamista on selitetty hallitsijoiden tietämättömyydellä ja taitamattomuudella, maantieteellä ja kulttuurieroilla. Mikään näistä ei yksin riitä selittämään romahdusta tai vastavuoroisesti kukoistusta.Maailmankuulut taloustieteilijät James A. Robinson ja Daron Acemoglu ovat luoneet kehitysteorian, joka nojaa instituutioiden merkitykseen. Mitä vauraampi ja vakaampi valtio on, sitä inklusiivisempia sen instituutiot yleensä ovat. Ne kannustavat kansalaisia ottamaan paikkansa aktiivisina toimijoina yhteiskunnan rakentamisessa. Ekstraktiiviset instituutiot vuorostaan vievät kansalaisten työn hedelmät eliitille ja hidastavat yhteiskunnan kehitystä.Klassinen esimerkki romahtaneesta valtiosta on Rooman valtakunta. Mutta romahtiko se todella vai jatkoiko vain uuden muodon ottaneena? Myös tähän kysymykseen ottaa Tiedeykkösessä kantaa professori Jari Eloranta Helsingin yliopistosta.Hänen kanssaan käydään läpi instituutioiden merkitystä valtioiden menestykselle tai romahdukselle. Lukuisat esimerkit kuljettavat kuulijaa milloin Meksikoon, Yhdysvaltoihin, Kongoon, Kiinaan tai Iso-Britanniaan.Aiheesta kiinnostuneet voivat tutustua James A. Robinsonin ja Daron Acemoglun kirjaan ”Why Nations Fail: The Origins of Power, Prosperity, and Poverty” (suomennettu nimellä ”Miksi maat kaatuvat - vallan, vaurauden ja varattomuuden synty”). Kirjoittajilta on myös ilmestynyt hiljattain teos ”The Narrow Corridor. States, societies, and the fate of liberty”.Toimittaja Iida Ylinen.Kuva: Rex Features / All Over Press

48mins

3 Dec 2019

Rank #16

Podcast cover

Voiko musiikki muuttaa makuaistia, aivojen illuusioääni rentouttaa? – äänet vaikuttavat meihin yllättävän paljon

Kuulohavainto on aikaan sitoutunut. Kun pysäytät kännykkävideon, näet ruudulla kuvan, mutta ääni on häipynyt kuulumattomiin. Tarkka äänimuisti on erittäin lyhyt: 1–2 sekuntia. Silti korvalla on valtava rooli maailmankuvamme muodostumisessa.Monien tutkimusten mukaan esimerkiksi makua voi ohjailla äänimaisemilla. Kaupallisella puolella tätä on osattu hyödyntää ja puhutaan "positiivisesta äänikuvasta". Mitä korkeampi sihahdus on saatu tölkin aukaisu kuulostamaan, sitä raikkaammaksi ja viileämmäksi juoma koetaan. Tai jos kuulet kalaravintolassa aallon kohinoita ja laineen liplatusta, alkavat merenelävät maistua erityisen herkullisilta. Tuotekehittelijät ovat niin ikään havainneet, että mitä kovaäänisemmin deodorantin aerosolinokka suhisee, sitä maskuliinisemmaksi toiminnaksi kainaloihin suihkauttelu koetaan. Tästä syystä nuorille miehille suunnatut dödöt onkin pantu pöhisemään huomattavasti kovempaa kuin naisten. Vielä kiinnostavammaksi äänien vaikutus muuttuu, kun ajatellaan musiikin ja rytmien vaikutusta mieleemme ja kehoomme. Monen tutkimuksen mukaan pelkkä aivojen illuusioääni saisi meidät joko rentoutumaan tai virkistymään. Tulokset ovat tosin ristiriitaisia. Mitä päässämme tapahtuu, kun rentoudumme pelkän äänen avulla? Miksi äänet, musiikki ja rytmit vaikuttavat ihmiseen niin vahvasti?Haastateltavana ovat psykologian professori Kimmo Alho ja aivotutkija, professori Minna Huotilainen Helsingin Yliopistosta sekä akustiikan professori Ville Pulkki Aalto Yliopistosta. Toimittaja on Jenni Stammeier.Kuva: Sergey Nivens / Shutterstock

48mins

29 Nov 2019

Rank #17

Podcast cover

Metallien kierrätys - piirilevyjätteessä ja jätevesilietteessä on korkeammat pitoisuudet arvometalleja kuin kaivoksissa

Kun vanhat piirilevyt murskataan ja niistä erotetaan metallit talteen, saadaan runsaasti arvoaineita, kuten kuparia, kultaa, hopeaa ja harvinaisia maametalleja. Pitoisuudet ovat moninkertaiset kaivoksiin verrattuna. Ja millainen kultakaivos on jätevedenpuhdistamo. Osa viemäriveden mukana virtaavasta kullasta ja hopeasta voi olla peräisin sinun sormuksestasi tai kaulakorustasi. Tai teknisistä alusasuista, joissa käytetään hopeaa hajujen hallitsemiseksi. Menetelmiä niiden talteenottamiseksi kehitetään.Mutta metallien kierrätys kuitenkin takkuaa. Vanhat kännykät ja tietokoneet jäävät herkästi pölyttymään kodin nurkkiin - arviolta Euroopassa vain viidennes elektroniikasta päätyy asianmukaisesti kierrätykseen. Tämä on huono yhtälö, sillä metallien tarve kasvaa jatkuvasti. Sähköautoissa ja elektroniikassa, kuten kännyköissä, magneeteissa, led-valoissa ja näytöissä, vaaditaan yhä enemmän harvinaisia metalleja. Kiinalla on lähes monopoli harvinaisten maametallien tuotannossa, mutta on jo kehitetty menetelmiä, jolla nuo metallit voidaan saada talteen elektroniikkaromusta. Koska erottaminen on toistaiseksi hyvin haastavaa, metalleja louhitaan vielä mielummin kaivoksista. Ohjelmassa Jyväskylän yliopiston analyyttisen kemian ja kiertotalouden professori Ari Väisänen kertoo, mistä metalleista voi tulla pulaa, mitä meiltä Suomen maaperästä löytyy ja miten metallien kierrätys onnistuu. Hän on ryhmineen kehittänyt uusia menetelmiä metallien eristämiseen elektroniikkaromusta. Ryhmä selvittää ICP-OES-laitteella eli optisella emissiospektrometrilla, miten paljon piirilevyissä on arvokkaita alkuaineita ja hyödyntää 3D-printterillä tulostettuja metallisieppareita niiden talteenotossa. Jyväskylään on suunnitteilla tehdas, jossa jätemateriaaleista voidaan louhia arvokkaita metalleja talteen. Toimittaja on Mari Heikkilä. Kuva: All Over Press

48mins

1 Oct 2019

Rank #18

Podcast cover

Kestääkö pää nykymeininkiä, se riippuu myös kivikautisista geeneistä

Homo sapiensin perimässä on kasapäin geeneettisiä ansoja. Miksi evoluutio ei ole karsinut mielenterveyden riskigeenejä? Onko sairastumisen aiheuttavista alttiusgeeneistä jotain hyötyä, kun ne ovat säilyneet ihmisen perimässä evoluution karsintapaineista huolimatta, sitäkin selvitetään Tiedeykkösessä.Nykyihmisellä on samat geenit kuin jääkaudella, mutta elinympäristö on täysin erilainen. Luolaihmisen geeneissä piilee riskejä, jotka voivat nykyoloissa puhjeta ahdistus-tai paniikkihäiriöiksi. Onko ihminen muuttanut elinolojaan niin paljon, että kivikautinen pää ei enää kestä? Sirpaloitunut ja stressaava elämä sairastuttaa osan meistä ahdistuneisuus- tai paniikkihäiriöön. Mutta miksi ihminen panikoi, kun henki ei ole vaarassa, eikä uhkana ole tiikeriä, sotaa eikä nälänhätää. Onko liian helppo elämä tehnyt nykyihmisestä pilalle passatun pullasorsan, joka ei kestä normaaleja elämän vastoinkäymisiä. Meillä kaikilla on liuta alttiusgeenejä, mutta useimmilla ne eivät puhkea sairauksiksi. Miten paljon geenit säätelevät henkistä kestokykyä, siitä kertoo käyttäytymisgenetiikan professori Iiris Hovatta Helsingin yliopistosta. Leena Mattila tapasi hänet Haartman instituutissa Helsingin Meilahdessa.(Kuva: All Over Press)

48mins

3 May 2019

Rank #19

Podcast cover

Sureminen ei ole vain murhetta vaan uuden suhteen luomista vainajaan

Suomalaisten sureminen oli ennen yhteisöllistä, mutta nykyään hyvinkin yksityistä, vaikka surun jakaminen olisi hyväksi. Surun tarkoituksena on muistaa edesmennyttä läheistä, mutta myös katsoa omaa tulevaisuutta ja luoda uusi menetyksen jälkeinen identiteetti.Suomalaisten suremisen tavat ja rituaalit ovat viime vuosikymmeninä muuttuneet, mutta yksi erityisen suomalainen tapa on säilynyt vahvana: kynttilän sytyttäminen vainajan muistolle. Uusiakin rituaaleja on syntynyt, ja vainajan tuhkaamisen yleistyminen on luonut uudenlaisia muistelukäytäntöjä.Entä kuinka surututkimus on muuttunut?Haastateltavana suomalaisen surun tutkija, käytännöllisen teologian professori Auli Vähäkangas Helsingin yliopistosta. Auli Vähäkankaan johtama tutkimushanke, Meaningful relations - Patient and family carer encountering death at home, tutkii kotisaattohoidossa olevien ja olleiden potilaiden ja heidän läheistensä surua.Toimittajana on Jaana Sormunen.Kuva: AOP / Jozef Sedmak / Alamy

48mins

1 Nov 2019

Rank #20